Kesäniemen osakaskunnan esimiehellä Veikko Keräsellä on ehdotus Kitkajärvien taimenen pelastamiseksi. Ensinnäkin luonnonkanta rauhoitettaisiin viideksi vuodeksi kokonaan.
Kalastuksen turvaamiseksi taimenistutuksia kuitenkin lisättäisiin ja kasvatetuille kaloille tulisi nykyistä pienempi alamitta.
– Rasvaeväleikatuilla (istutetuilla) taimenilla alamitta voisi olla 50 tai 45 senttiä ja luonnonkannalle totaalirauhoitus. Siinä nähtäisiin, mihin se johtaa, Keränen sanoo.
Keräsen mielestä vuoden alusta voimaan tulleessa taimenen alamitan nostossa 60-senttiin ”ei ollut mitään järkeä”. Niin isoja taimenia on Keräsen mukaan Kitkassa vain muutamia.
– 60-senttinen taimen on melkein kuin lottovoitto. Kalastajat tietävät sen. Ei kukaan lähde edes yrittämään.
Keränen on huolissaan kalastusmatkailun tulevaisuudesta Kitkalla.
– Tunnen aktiivisia kalastajia ja he olivat tyrmistyneitä, kun tämä tieto (alamitan nostosta) tuli. He sanoivat, ettei kannata lähteä edes kokeilemaan. Rahamäärä, jonka kalamies tai -nainen tuo pitäjään, on ruhtinaallinen summa. Nyt tyrehdytetään se kaikki.
Kuusamon kalanviljelylaitoksen tuotantopäällikkö Rainer Määttä pitää Keräsen ehdotusta hyvänä, joskin hankalana valvoa ja toteuttaa. Toteutus olisi hänen mukaansa kalastajien vallassa.
– Kun verkoilla pyydetään, joutuu evällisiä ja evättömiä saaliiksi.
Parasta hänen mukaansa olisi istutettujen ja luonnontaimenten luontainen lisääntyminen, mikä on mahdollista vasta, kun kalat saavat kasvaa tarpeeksi isoiksi.
Kaikille sama 60-sentin alamitta on yksiselitteinen ja helppo valvoa.
– Siirtymävaiheessa menee aikaa, mutta myöhemmin alkaa olla isompia kaloja, niin kuin nyt on pienempiä.
Kalanviljelylaitoksen aiempi tutkimuspäällikkö Seppo Mustonen ei usko istutusten lisäämisen auttavan luonnonkantaa.
– Kun istutukset lisääntyvät, kalastuspaine kasvaa. Se on nähty Kitkajoen taimen -projektissa, missä saalismäärät kymmenkertaistuivat. Kalastus lisääntyy ja saalista saadaan, mutta kanta ei pelastu.
– Kitkalla ollaan jo sillä rajalla, voidaanko luonnonkantaa edes pelastaa.
Vain täysrauhoitus voisi Mustosen mukaan auttaa.
– Mutta se ei ole realismia.
Mustosella olisi useita muitakin ehdotuksia: purojen kunnostukset, tehokkaampi kalastuksenvalvonta ja tiukat kalastusrajoitukset.
– Selkävesirauhoitukset ovat monien osakaskuntien osalta näennäisiä. Pitäisi rauhoittaa ne paikat, mistä kalaa todella pyydetään.
Oulangan taimen -hankkeen projektipäällikkö Raisa Nikula pitäisi Kitkajärven taimenen viiden vuoden täysrauhoitusta hyvänä kokeiluna.
– Siinä nähtäisiin, miten se tehoaa.
Kitkan taimenia ei seurata Oulangan taimen -hankkeessa, sillä Oulankajoesta taimenet eivät pääse nousemaan Jyrävän ohi Kitkajärviin. Sen sijaan Yli- ja Ala-Kitkasta ui taimenia Jyrävästä alas aina Venäjän puolelle, mutta takaisin kotijärveensä ne eivät pääse.
Lue lisää paperilehdestämme