Pääkirjoitus
Vuoden retkikohteena palkittu Karhunkierros on viehättänyt kulkijoita pian 60 vuoden ajan. Sallan ja Kuusamon alueella sijaitseva 80 kilometrin mittaisen reitin varteen osuvat Oulangan kansallispuiston kauneimmat nähtävyydet sekä esimerkiksi Valtavaara, jonka Junnu Vainio laulullaan ikuisti.
Karhunkierroksen suosituimmalla osiolla, 12 kilometrin mittaisella pienellä Karhunkierroksella astelee vuosittain 60 000 vaeltajaa. Päiväreitin varrelle osuu Kitkajoen kuohuvia koskia, jyrkkiä kallioita ja hämyisiä metsiä, jotka ovat painuneet ihmisten mieleen kansallismaisemaksi.
Oulangan kansallispuistossa käy vuosittain Karhunkierros mukaan lukien 175 000 kävijää. Erilaisissa kyselyissä luontonähtävyydet ja patikointimahdollisuus nousee alueen tärkeimpien houkuttimien joukkoon. Luontomatkailun suosion vuoksi olisi syytä harkita tarjonnan lisäämistä.
Jo Karhunkierrosta merkittäessä 1950-luvun puolivälissä esillä oli reitin jatkaminen Kitkalle ja Kuusamon kirkonkylälle saakka. Esityksen mukaan reitti olisi alkanut Kuusamosta ja kulkenut Jungankannaksen kautta Ruoppijärvelle, siitä edelleen Rovaniemen tien yli Naatikkavaaralle, edelleen Kouvervaaralle ja sieltä Taivallahteen. Ajatus jäi toteutumatta.
Sen sijaan Kitkajärven rantamaisemiin perustettiin Riisitunturin kansallispuisto vuonna 1982. Puiston reitistöt monipuolistivat tarjontaa, ja Riisitunturi on kasvattanut suosiotaan vuosi vuodelta.
Laajentamisen varaa olisi edelleen. Muutama vuosi sitten Kuusamossa keskusteltiin ”Kitkankierroksen” perustamisesta. Ajatuksena oli, että Rukalta lähtisi helppokulkuinen päiväreitti, joka suuntautuisi Kitkajärven maisemiin.
Idea kannattaa lämmittää uudelleen, sillä uusi kohde todennäköisesti lisäisi matkailijoiden määrää. Luontomatkailulla on suuri aluetaloudellinen merkitys. Oulangan kansallispuisto tuotti 15 miljoonan euron matkailutulon vuonna 2013.