Pääkirjoitus
Suomi repeytyy hyvää vauhtia kahtia, pako maalta kaupunkiin kiihtyy, osoittaa väestötutkija Timo Aron tutkimusraportti. Koillismaan kunnat kuuluvat siihen joukkoon, joka on voimakkaasti kärsinyt kehityksestä.
Kuusamossa väki on viiden viime vuoden aikana vähentynyt 925 hengellä. Tappio on määrällisesti laskettuna kuudenneksi suurin. Aron raportin mukaan määrällisesti eniten muuttotappiota kokeneet kunnat ovat joko teollisia rakennemuutospaikkuntia, keskisuuria keskuskaupunkeja tai maakuntien reuna-alueiden seutukeskuksia. Kuusamon voi laskea kuuluvan viimeksi mainittujen joukkoon.
Väkilukuun suhteutettuna Kuusamo on pärjännyt paremmin, eikä ole kahdenkymmenen huonoimman kunnan joukossa. Sen sijaan Pudasjärvi (5.) ja Taivalkoski (19.) ovat.
Suurten kaupunkiseutujen alueella asuu tilastojen mukaan 4,8 miljoonaa ihmistä eli 90 prosenttia maan väestöstä. Nuorista 15-24-vuotiaista muuttovoittoa sai vain noin 30 kuntaa, kun kuntia on 320.
Kuusamossa puolet tutkimusajanjakson muuttotappiosta (-447 henkeä) osui 15-19 -vuotiaisiin. Nuoret muuttavat lukion tai ammattikoulun jälkeen opintojen tai työn perässä. On luonnollista ja hienoa, että nuoret pyrkivät opiskelujen myötä eteenpäin elämässään.
Koillismaan kannalta ongelma on siinä, että liian harva palaa maailmalta takaisin. Kaupunkien työmarkkinat houkuttelevat monipuolisuudellaan ja usein puoliso löytyy opiskelureissulta. Kuusamo kuuluu tilastojen valossa kuntiin, joiden muuttovetovoima on alhainen suhteessa väkilukuun.
Kittilää voi hyvällä syyllä kutsua ihmeeksi pienten pohjoisen kuntien joukossa. Kittilä ja Kauniainen olivat ylivoimaisesti muuttovetovoimaisimmat kunnat pienten 5 000-10 000 asukkaan kuntien joukossa.
Kuusamossa ja Koillismaalla kannattaa katsoa, mitä Kittilässä on tehty toisin ja kenties ottaa opiksi. Syyttelyn ilmapiiri ei tilannetta edistä mitenkään.
Lue tästä Timo Aron tutkimusraportti