Taimenen ylisiirrot Oulankajoen Kiutakönkäällä sujuivat tänä vuonna suurin piirtein edellisvuosien tapaan. Taimenia autettiin heinäkuun aikana kutupaikoille kaikkiaan 68. Metsähallituksen eräsuunnittelija Kari Sarajärvi on tyytyväinen lukuun.
– Lukua voi pitää oikeastaan keskiarvoihin nähden ihan hyvänäkin. Viime vuonna kaloja siirrettiin 75, mutta siirtoja tehtiin viikon pidempään. Tämänvuotisten siirtojen perusteella kantaa voidaan edelleen pitää elinvoimaisena, Sarajärvi summaa.
Tänä vuonna huomio kiinnittyi vuonna 2005 istutettuihin kaloihin, joilta on poistettu rasvaevä. Ainoastaan yksi tuollainen kala tarttui siirtäjien sumppuun.
– Tuolloin alettiin istuttaa tuhansia kaloja. Aiempina vuosina niitä ei ole vielä noussut kutemaan, joten ensimmäinen tuli nyt. Kala oli 60-senttinen ja kaksikiloinen naaras.
Koska nousevia istukkaita olisi voinut odottaa enemmänkin, aikovat tutkijat seurata tilannetta nyt tarkkaan.
– Kalastajien saalisilmoitukset ovat tässä nyt erityisen tärkeitä. Kaikki taimensaaliit toivotaan ilmoitettavaksi niin Oulanka-, Kitka-, kuin Kuusinkijoeltakin, joihin kaikkiin on istutettu näitä samoja kaloja. Rasvaevä pitää tarkistaa. Havainnoilla ratkaistaan istutusten kohtalo, koska jos kalat eivät palaa kutemaan, ei istutuksista ole ollut hyötyä, Sarajärvi painottaa.
Kalastajat voivat ilmoittaa saaliistaan Metsähallituksen tuikki.fi -sivustolla. Ilmoituksia ottavat vastaan myös kaikki lupia myyvät tahot.
Järvitaimenia on autettu nousemaan Kiutakönkään yli jo vuodesta 1965, koska on epäilty, etteivät kalat pääse nousemaan ylimmän kynnyksen yli omin avoin. Kalat punnitaan ja mitataan, niistä otetaan suomunäyte, ja ne merkitään carlin-merkillä.
– Ainakin matalan vedenkorkeuden aikaan kala nousee omin voimin. Sellaista on tänäkin vuonna näkynyt. Istukkaiden vähäinen määrä kertonee myös siitä, että luonnollisen kannan ominaisuudet ovat nousun kannalta vahvat, Sarajärvi arvioi.
Taimenenpoikaset viettävät joella ensin kahdesta jopa viiteen vuotta, jonka jälkeen ne vaeltavat kasvamaan Venäjän Pääjärvelle. Osa jää jo Paanajärveen. Vahvistuttuaan järvessä 2–4 vuotta ne nousevat kutemaan synnyinjokeen. Kala nousee korkeintaan joka toinen vuosi.
– Taimenen taival on raskas ja kivinen. Tänäkin vuonna tavattiin yksilöitä, joille nousu on jo toinen. Nämä kalat ovat kaikkein arvokkaimpia. Tutkimuksen yhtenä tavoitteena on saada aikaan yhtenäinen kalastussääntö venäläisten kanssa.