Koh­ta­lon sa­ne­le­mal­la polulla

Kari Tauriainen juhlii tänään 60-vuotispäiväänsä.

Kuva: vappu jaakkola

Ensi kosketuksen autoihin Koillismaan auton myyntipäällikkö Kari Tauriainen sai 50-luvun lopulla, kun lapsuudenkotiin hankittiin venäläinen Moskvitš.

– Toki se sävähdytti, kun vielä niihin aikoihin oli aika harvinaista omistaa auto, Tauriainen naurahtaa.

Lapsuudesta tärkeimmät mieleen jääneet opit ovat Tauriaisen mukaan saatu isältä.

– Isäukko muistutti aina työn teon tärkeydestä ja siitä, että kun jotain aloittaa, on asia hoidettava kunnialla loppuun.

Vaikka autojen kanssa tiiviisti työskenteleekin, Tauriainen myöntää, ettei ala ole hänelle suoranainen intohimo. Päätymistä autonmyyjäksi hän kuvailee kohtalon sanelemaksi.

– Kävin ensin Kuusamossa kauppakoulun ja Kajaanissa kauppaopiston, jonka jälkeen suuntasin armeijaan. Armeijan jälkeen kesälomilla tein etupäässä metsätöitä, istutuksesta kylvöön, Tauriainen valottaa.

– 70-luvun lopulla kaikki muuttui, kun olin Juusolassa metsurin töissä ja sahani hajosi. Kävelin työvoimatoimistoon, josta minut ohjattiin Kuusamon Autotarvikkeeseen ja aloitin siellä työt.

Vuonna 1984 Tauriainen siirtyi Kuusamon Osuuskaupalle automyyjäksi. Hän on työskennellyt myös viitisentoista vuotta Wetterillä. Automyyjän ammatissa antoisinta on Tauriaisen mukaan asiakkaat. Samainen asia kuitenkin tuo työhön sopivasti haastetta.

– Työssäni parasta on olla vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa. Myös se, että jokainen päivä on erilainen saa nauttimaan työstä.

Vajaa 40 vuotta Kuusamossa autoja myynyt mies kertoo työnsä vaativan luovuutta, tietoa ja tarkkuutta.

– Moni kuvittelee, että tämä on helppo ala, mutta ei sekään aivan pidä paikkansa. Jos haluaa saada tulosta aikaan, sen eteen on tehtävä työtä. 40 tuntia viikossa ei välttämättä riitä.

– Sellainen mieleenpainuva tapaus ja hyvä esimerkki tarkkaamattomuudesta on, kun tilasin uuden auton ja tilatessa ympärilläni oli kova häslinki ja jatkuvasti tuli keskeytyksiä. Lopulta vahingossa tilasin valkoisen auton, vaikka asiakas oli halunnut hopeisen. Eihän se valkoinen asiakkaalle kelvannut, Tauriainen muistelee.

Asiakkaiden kanssa työskennellessä on Tauriaisen mukaan tärkeintä päästä samalle aaltopituudelle. Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista, vaikka kaikkensa tekisi.

– Kylmä fakta on, että jokaiselle myyjälle on ajan kuluessa muodostunut oma asiakaskunta. Uusien ihmisten kanssa työskennellessä on hyväksyttävä, ettei kaikkien kanssa pääse samalle aaltopituudelle. Suurin syy sellaisissa tapauksissa voi olla esimerkiksi ennakkoasenteet, Tauriainen huokaa.

Vapaa-ajallaan Tauriainen harrastaa rakentelua, laulamista, jonkin verran lukemista ja kalastusta. Erityisen lähellä miehen sydäntä on kuitenkin urheilu, josta on määrätietoisen harjoittelun kautta siunaantunut menestystä. Tauriaisella on takanaan tähän päivään tullessa muun muassa kahdeksantoista täyspitkää maratonia.

– Aloitin juoksemisen jo kauppaopiston aikoihin nuorena poikana ja silloin meni niin sanotusti veriin. Juokseminen on itselleni helppo harrastus, kun ei tarvitse vetää kuin verkkarit jalkaan ja laittaa jalkaa toisen eteen. Minusta on tärkeää pitää omasta kunnostaan huolta, Tauriainen kertoo.

– Muutama vuosi työelämässä ja sen jälkeen suoraan eläkkeelle, Tauriainen toteaa tulevaisuuden suunnitelmista kysyttäessä.

– En jää pitkittämään, sillä täytyy antaa mahdollisuus nuorille. En koe olevani korvaamaton, vaikka pitkä työura onkin takana.

Hyvä elämä on Tauriaisen mukaan pienistä asioista kiinni.

– Kun on itsensä kanssa sovussa ja oma elämä noin muuten kunnossa, kaikki pitäisi olla hyvin.

Kristiina Niemelä

Päivänsankari viettää merkkipäiväänsä pienessä piirissä lähiperheen kanssa.