Pääkirjoitus
Länsimainen ihminen on saavuttanut materiaan liittyvän unelmansa. Mikä on seuraava unelma, jota kohti meidän tulisi ponnistella, kysyi tulevaisuuden tutkija Mika Aaltonen Kuusamotalossa perjantaina. Aaltonen kuuluu Suomen kansainvälisesti tunnetuimpien ajattelijoiden joukkoon.
Aaltonen sanoi, ettei rikastuminen tee onnellisemmaksi sen jälkeen, kun ihminen on saavuttanut 25 000-30 000 euron vuositulot. Länsimaisen ihmisen hämmennys on osin seurausta arvotyhjiöstä.
Ylhäältä johdetut instituutiot – valtio, kirkko, demokratia nykymuodossaan – ovat vaikeuksissa, mutta tämä ei tarkoita materialismin lopullista voittoa, vaan päin vastoin. Aaltonen näkee, että meneillään on renessanssi, jonka myötä henkiset arvot nousevat uuteen kukoistukseen.
Aaltonen ennakoi henkiseen hyvinvointiin liittyvien markkinoiden voimakasta kasvua jo vuoteen 2020 mennessä. Ihmisten tavoitteet ja haaveet kohdistuvat vapaa-aikaan ja henkisyyteen. Tässä kohti voi pohtia, olisiko Koillismaalla tarjota jotain, mitä muualla ei ole. Voitaisiinko luontoon, rauhaan, hiljaisuuteen ja henkisyyteen liittyvistä palveluista tehdä kansainvälisen matkailun uusi kärkituote?
Aaltonen uskoo, että olemme matkalla kohti hajautetumpaa, yksilöllisempää ja vihreämpää yhteiskuntaa. Hajautuksen myötä ratkaisuja haetaan enemmän ruohonjuuritasolla. Julkinen sektori ei voi enää kasvaa, sillä sen osuus on paisunut yli puoleen bruttokansantuotteesta. Ihmisten pitää toimia aktiivisemmin itsensä ja yhteisönsä hyväksi.
Olo penkillä muuttui epämukavaksi Aaltosen muistuttaessa maapallon rajallisuudesta. Jos Kiina ja Intia yltävät kulutuksessaan samalle tasolle lännen kanssa, olisi maapallon väkiluku 72 miljardia nykyihmistä kulutuksella mitattuna. Renessanssissa on pakko syntyä yhteiskunta, joka tavoittelee kestävää kehitystä ja hyvinvoivia kansalaisia talouden tuottavuuden sijaan.
Onko meillä toivoa, kysyttiin yleisöstä. On, vastasi Aaltonen. Pitää ainakin yrittää, sillä se tekee elämästämme merkityksellistä.