”Koillisen akka vetää huivin tiukalle ja suun viivaksi mutta pitää päänsä eikä anna periksi”, määrittelee Käylän Ämmi, Ebba Ahonen, koillismaalaisen naisen. Lainaus on 8 vuodenaikaa -teoksesta.
Rajan kansan terveyssisarena työuransa tehnyt Ahonen kuvaa, kuinka ihaili ja kunnioitti sitkeitä naisia, heidän ponnistelujaan ja heidän jaksamistaan. Ahonen kysyi itseltään, tulisiko minustakin oikea Koillisen akka.
Kuusamolainen Helena Palosaari ja korttelikerho Koppelot tekivät kuntalaisaloitteen Koillisen akka -muistomerkin pystyttämisestä Kuusamoon. Aloitteen tekijöillä on esittää paikka: lähellä terveyskeskusta sijaitseva ”Raistakan rekkoori”.
Aloitteen perusteluissa todetaan, että kuusamolaisen hyvinvoinnin rakentaminen ja sen ylläpitäminen on kautta aikojen ollut merkittävissä määrin paikallisten äitien ja naisten harteilla. Aloitteen tekijät sanovat, että ”kuusamolaiset äidit ovat aina olleet pysyvyyden ja jatkuvuuden vahvoja puolustajia”.
”Meidän kaikkien on paikallaan antaa näkyvä kiitos ja tunnustus nöyrille ja vaatimattomille vaikuttajille, kasvattajille ja selviytyjille, kuusamolaisille äideille”, aloitteen perusteluissa kirjoitetaan.
Aloitteessa esitetään, että muistomerkin saamiseksi käydään ripeään työhön, jotta se saataisiin pystyyn Kuusamon juhlavuodeksi. Kuusamo täyttää 150 vuotta vuonna 2018.
Ajatus on kaikin puolin hyvä ja kannatettava. Aloitteessa puhutaan Kuusamon äideistä, mutta olisiko kuitenkin paras puhua kuusamolaisista naisista, jolloin yhtäläinen kunnia tulisi myös lapsettomille?
Kasvatus- ja sivistyslautakunta käsittelee aloitteen kokouksessaan tämän viikon keskiviikkona. Pohjaesityksenä on, että lautakunta ottaa myönteisen kannan hankkeeseen. Mietittäväksi tietysti tulee hankkeen rahoitus. Kuusamon kaupungilla ei ole tehty taidehankinnoista pitkäkestoista linjausta, mikä helpottaisi päättäjien työtä, kun esityksiä tulee käsittelyyn. Sellainen on syytä tehdä.