Koil­lis­maa ei saanut yhtään kan­san­edus­ta­jaa - Pauli Saa­pun­ki: ”Vaa­li­tap­pio ei ole kansan syytä.”

Eduskuntavaalien tulos herättää levottomuutta Kuusamossa ja Taivalkoskella. Koillismaalta ei saatu yhtään kansanedustajaa eduskuntaan. Edellisen kerran vastaava tilanne on ollut vuosina 2011-2015. Tuolloin oli kuitenkin Kainuusta peräti viisi ehdokasta kun nyt on vain kaksi, Merja Kyllönen (vas.) Suomussalmelta ja Raimo Piirainen (sd.) Kajaanista. Oululainen Janne Heikkinen (kok.) pudotti hänkin kajaanilaisen Eero Suutarin, joka käytti vaaleihin paljon rahaa. Valittujen kansanedustajien keskittymä on nyt siis Oulun seudulla.

Koko maassa SDP on nyt Suomen suurin puolue mutta hiuksenhienosti. Ero toiseksi tulleisiin perussuomalaisiin on ennen tarkastuslaskentaa vain pari kymmenystä ja yksi paikka.

Vasemmistolaisempi talouspolitiikka ei siis saanut kansalta tukea, vaikka se rankaisikin keskustapuoluetta ankaralla kädellä.

Entinen kuusamolainen kansanedustaja Pauli Saapunki (kesk.) kertoo laastaroivansa parhaillaan haavoja, jotka edustakuntavaalit jättivät. Se, ettei Koillismaalta saatu yhtään ehdokasta läpi, on kova juttu.

– Kansa on puhunut eikä se ole koskaan väärässä, sitä tässä on turha syytellä. Jotain olemme tehneet väärin ja nyt Suomen Keskustalla on peiliin katsomisen paikka.

Täkäläisten ehdokkaiden saamat äänimäärät ovat sellaiset, ettei niillä luvuilla Saapungin mukaan ole ennenkään läpi menty. Hän on samaa mieltä kuin entinen pääministeri Esko Aho (kesk.) oli maanantain aamutelevisiossa.

– Tässä tilanteessa keskustan on syytä jäädä oppositioon.

Saapunki kertoo, että vuoden 1991 demareiden silloinen puheenjohtaja Pertti Paasio ja puoluesihteeri Ulpu Iivari päättivät demareiden vaalitappion jälkeen nimenomaan Kuusamossa, että puolue jää oppositioon.

– Näin myös kävi ja seuraavissa vaaleissa vuonna 1995 puolue saikin ison vaalivoiton ja Paavo Lipponen muodosti sinipunahallituksen.

Keskustan pitäisi Saapungin mielestä toimia nyt samoin.

– Tässä tilanteessa jos koskaan pitäisi Kollismaalla ja Kainuussa pystyä tekemään yhteistyötä yli puoluerajojen.

Taivalkosken kunnanjohtaja Kaisu Lehtinen-Nevalainen pitää vaalien tulosta kunnan kannalta äärimmäisen harmillisena.

– Totta kai niin sanottu oma kansanedustaja on aina helpommin lähestyttävä ja hän tunteen oman kotiseutunsa asiat kaikkein parhaiten.

Uusi tilanne vaatii Lehtinen-Nevalaisen mukaan entistä enemmän aktiivisuutta alueen kaikkiin kansanedustajiin puolueista riippumatta.

Hänen mielestään kaikkein tärkeintä on nyt se, minkälainen hallitus ja hallitusohjelma saadaan aikaiseksi.

– Kun vaalien tulos alkoi selvitä, tuli väistämättä mieleen, mitä asioita hallitusneuvotteluissa otetaan esille.

Taivalkosken kunnanjohtaja toivoo, etteivät hallitusneuvottelut kestä tavattoman kauan ja että valtion hallinto saadaan mahdollisimman nopeasti toimintakuntoon.

Täkäläisten kuntien kannalta elintärkeää on valtionosuuksista päättäminen ja se, miten koulutusmäärärahoihin tullaan tulevaisuudessa suhtautumaan.

– Ei tässä auta muuta kuin katsoa etiäppäin ja toimia aktiivisesti kaikkiin mahdollisiin suuntiin.

Kuusamon kaupunginjohtaja Jouko Manninen pitää vaalitulosta Koillismaan kannalta harmillisena.

– Nyt meillä ei sananmukaisesti ole omaa kansanedustajaa, mutta olen varma että yhteistyö maakunnasta valittujen kansanedustajien kanssa tulee olemaan tiivistä.

Myös Manninen toivoo paljon hallitusohjelmalta ja tärkeää on, minkälainen hallituksen kokoonpano tulee olemaan. Hallituspuolueet ovat aina keskeisessä roolissa, kun asioita halutaan saada läpi.

– Meidän on tehtävä entistä parempia esityksiä ja tuoda omat näkemyksemme pontevasti esille.

Mannisen mukaan Kuusamon hyvä puoli on siinä, että täällä vierailee matkailun ansiosta paljon päättäjiä ja vaikutusvaltaisia ihmisiä, joiden kanssa pääsee helposti keskusteluyhteyteen.

– Elämää jatkuu, vakuuttaa myös Manninen.

Kuten Pauli Saapunki edellä kertoi, nyt on katsottava peiliin. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva 16 000 asukkaan Kauhava sai läpi kaksi ehdokasta ja yhden varakansanedustajan paikan. Myös 20 000 asukkaan Mäntsälä Uudellamaalla sai kaksi kansanedustajaa kahdesta eri puolueesta. Siellä äänet keskitettiin. Miksi yhteistyö ei onnistunut Koillismaalla?

Kaikkien aikojen suurimman äänimäärän Kuusamossa on kerännyt filosofian tohtori Kaarlo Hänninen vuoden 1936 vaaleissa, jossa hän keräsi Oulun läänin pohjoisesta vaalipiiristä 11 396 ääntä. Tuolloin Kuusamossa oli noin 10 000 asukasta.