Pääkirjoitus
Oikeustieteen tohtori Wisa M. Sääski Keskitalon Kaltio-lehdessä tekemä heitto Koillismaan maakunnan perustamisesta sai koillismaalaisilta päättäjiltä kylmää vettä niskaansa (KS 11.3.). Väestöpohja on auttamattoman pieni.
Sääski Keskitalo pisti kirjoituksessaan suomalaista hallintoa reippain pensselinvedoin uuteen kuosiin. Kirjoituksessa kaavaillaan Pohjois-Pohjanmaan (ja mahdollisesti muodostettavan Koillismaan) maakunnalle huomattavasti nykyistä suurempaa roolia. Sääski Keskitalo toisi huomattavan osan nykyisestä valtionhallinnosta maakuntatasolle. Eli hän tarjoaa hajautettua hallintomallia nykyisen keskusjohtoisen ja valtiokeskeisen hallinnon tilalle.
Sääski Keskitalon kirjoitus on ajatusleikki vailla varsinaista konkretiaa. Auki jää se tärkein eli rahoitus, josta lausutaan varsin summittaisia sanoja. Artikkelin suurin ansio on sen herättämä keskustelu.
Koillismaan maakunnan perustaminen tyssäisi viimeistään sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen. Tietyt palvelut vaativat jopa 200 000 asukkaan asukaspohjaa.
Koillismaan pienet kunnat haluavat säilyttää itsenäisyytensä, mihin niillä on mahdollisuus vain, jos sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus järjestetään nykyistä laajemmalla pohjalla. Käytännössä Kuusamo ja Taivalkoski ovat katsoneet Oulun suuntaan ja Posio Rovaniemen.
Posion kunnanvaltuuston puheenjohtaja Martti Varanka nosti esille nykyisen maakuntajaon ongelmallisuuden Posion osalta. Hänen mielestään se on järkevän yhteistyön esteenä Itä-Lapin, Koillismaan ja Kainuun kesken. Varangan mielestä itärajan kunnilla olisi mahdollisuus nykyistä suurempaan yhteistyöhön, mikä varmasti on totta.
Rajat eivät ole tärkeitä, palvelut ovat. Keskustelussa päästään eteenpäin vasta, kun hallitus pystyy esittelemään uskottavan sote-uudistuksen. Se luo puitteet sille, miten palvelut järjestetään tulevaisuudessa Koillismaalla ja muualla Suomessa.