Oulangan kansallispuiston vetovoiman avulla halutaan kansainvälisiä luonto- ja hyvinvointimatkailijoita myös Hossan, Riisitunturin ja Syötteen kansallispuistoihin.
– Oulangan maineella voi ratsastaa koko Koillismaa. Oulanka on luontokuvaajan ja -harrastajan paratiisi. Se on Suomen kansallispuistoista ehdottomasti lajirikkain ja harvinaisia lajeja on eniten. Niiden esille nostaminen on tärkeä asia, sanoo Mirja Nylander Metsähallituksen luontopalveluista.
Oulangan kansallispuiston uusi luontomatkailusuunnitelma on valmis ja perjantaina yli 20 eri toimijaa katselivat luontokeskuksella yhdessä, miltä maineikas puisto näyttää vuonna 2025.
– Yksi iso tavoiteltava asia on maailmanperintöluetteloon pääseminen tuohon vuoteen mennessä yhdessä Paanajärven kanssa. Se tuo kansainvälisiä asiakkaita koko alueelle.
Nylanderin mukaan Oulangan ja Kuusamon luonnon mainetta voivat hyvin hyödyntää muutkin toimialat kuin vain matkailu.
– Esimerkiksi hirsirakennus ja Kuusamon Juusto voivat täysin siitä hyötyä.
Nylander innostuu puhuessaan Oulangan harvinaisista lajeista. Nyt eri toimijoiden pitää ottaa lajit haltuun ja toitottaa niiden erinomaisuutta eri puolilla, ei vain kertoa ylimalkaisesti, että Kuusamon luonto on ainutlaatuinen.
– Yksi upea juttu mikä löytyy Oulangalta, on jokiraukki, näitä on tasan kaksi Suomessa, eli Rupakivi ja Kärängänvirran sfinski Savossa.
Jokiraukki on erittäin harvinainen geologinen muodostelma, jollainen siis Oulangan Savinajoesta löytyy.
Tietenkin harvinaisista kasveistaan Oulanka tunnetaan.
– Esimerkiksi verkkolehtipaju, lapinvuokko, ailakki. Yhdestä paikasta löytyy lajit, joka on täysin ainutlaatuista maailmasta, jopa yhden päivän aikana. Arkitsista lajeista tunnetuin on oulangan taimen ja sitten tataarikohokki Venäjän aroilta, pulskaneilikka ja sinikuusava. Kämmekkäkasvi neidonkenkä on niin harvinainen maailmassa.
Ehkä vähemmän tunnettu on kuusamonsarake, joka on jääkauden reliktilaji, jota esiintyy ainoastaan Kuusamossa.
– Lähin lajin esiintymä on Grönlannin tundralla. Tänä vuonna löytyi uusi laji oulanganvellamojäkälä, eli uusiakin lajeja Oulangalta vielä löytyy.
Metsähallituksen ja matkailuyrittäjien suuri ponnistus on alkaa toteuttaa kymmenen kohdan ohjelmaa, jonka on määrä nostaa Oulangan verkkojalanjälkeä. Konsultti Kirsi Mikkola laski, että jalanjäljen koko on 1,7, kun se voi parhaimmillaan olla viisi. Tavoitetaso vuonna 2025 on neljä.
– Me ei olla oikeasti osattu hyödyntää tätä meidän Oulangan puiston sisältöä, Nylander myöntää.
Näillä vinkeillä Oulanka nostaa verkkonäkyvyyttään
1. Tee kotisivuillesi vuosihuolto – sivustot moitteettomaan kuntoon
2. Huolehdi, että kotisivut ovat kieliversioittain optimoidut hakukoneille
3. Laita kotisivusi metatiedot kuntoon
4. Optimoi kotisivuillasi käytettävät kuvat, nimeä Oulangan kansallispuisto/Oulanka national park
5. Linkitä puiston alueilla toimivien yritysten tuotteita ja palveluja
6. Linkitä Oulangan kansallispuistoa mahdollisimman paljon tekstiin ja kuviin
7. Tarkasta ulospäin menevät linkit vuosihuollon yhteydessä
8. Hanki mahdollisimman paljon laatulinkkejä joiden kautta sivuillesi päästään
9. Käytä yhteisesti sovittuja hashtageja julkaisuissa: #Oulanka #kansallispuisto #Karhunkierros #nationalpark #Landofnationalparks
10. Hyödynnä Oulangan kansallispuiston laadukasta kuvamateriaalia