Lapin liitto on jo keväällä alkaneissa neuvotteluissa eri matkailutoimijoiden kanssa laatinut suunnitelman Lappi-tason matkailumarkkinoinnin uudelleen organisoinnissa. Suunnitelman mukaan imagomarkkinointiin haetaan mukaan Lapin kuntia sekä myös Koillismaata, Kuusamoa, Pudasjärveä ja Taivalkoskea. Taustavoimina ovat myös Finavia sekä Matkailun edistämiskeskus.
Tässä ollaan jälleen erään kiistakysymyksen äärellä. Kuuluvatko Kuusamo ja koko Koillismaa Lappiin, voivatko ne hyödyntää Lappi-brändiä ja hyväksyvätkö Lapin kunnat sekä matkailuelinkeino Koillismaan mukaan tulon. Aikaisemmin Kuusamoa on palloteltu milloin missäkin yhteydessä Lappiin, mutta lopulta lappilaiset matkailualan toimijat eivät ole hyväksyneet sitä mukaan. Saa nähdä miten nyt käy.
Uudessa hankkeessa puhutaan imagomarkkinoinnista (mielikuvamainonnasta), joka on kansainvälistä ja suunnataan ennen muuta Britanniaan ja Keski-Eurooppaan. Päästäkseen mukaan hankkeeseen ja jo olemassa olevan Lappi-brändin alle, Koillismaan kunnat joutuvat maksamaan osallistumisesta Lapin kuntia enemmän eli kynnysrahaa. Kovin suuresta euromäärästä tässä ei ole kyse, joten varmaankin Kuusamolta, Pudasjärveltä ja Taivalkoskelta löytyvät vaadittavat eurot.
Kun keskieurooppalaiselle matkailijalle kerrotaan pohjoisen suomen yöttömistä öistä tai revontulista, ei niitä voi omia mikään yksittäinen paikkakunta. Ne ovat tiettyinä vuodenaikoina ominaisia niin Lapin kuin Koillismaankin kunnille.
Kun keskieurooppalaiselle matkailijalle puhutaan Lapista, hän käsittää alueen olevan Pohjois-Skandinaviassa, mahdollisesti Pohjois-Suomessa. Ei hän voi tietää yksittäisten kuntien olemassaoloa tällä alueella.
Kansainvälisessä mainonnassa on järkevää tehdä alueellista yhteistyötä. Pienet eivät pärjää yksin. Siitä tässä Lapin imagomarkkinointihankkeessa on kysymys. Pitää saada isompia samankaltaisia alueita yhteen. Lapissa ilmeisesti pelätään, että Koillismaa tulee heidän apajilleen ja ottaa rusinat pullasta. Näin ei todellisuudessa ole, vaan Koillismaa ja Lappi täydentävät toisiaan.