Pääkirjoitus
Usein saa kuulla väitteitä kuusamolaisesta, posiolaisesta tai taivalkoskelaisesta kateudesta. Sanojien mukaan asiat olisivat huomattavasti paremmin ilman kateilua ja latistamisen ilmapiiriä.
Kateuden on jopa nähty olevan erityisesti koillismaalaisten ihmisten ominaispiirre, jota ei tässä mitassaan esiinny muualla, ei ainakaan suurissa kaupungeissa.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan (evan) viime viikolla julkaisema tutkimus ei tue väitettä, että kateellisuus olisi vain tiettyjen Suomen osien ongelma. Kateus nähdään yhtä suurena vaivana ja uudistumisen jarruna suurin piirtein joka puolella maatamme.
Evan arvo- ja asennetutkimuksen mukaan useampi kuin joka toinen (54 %) arvelee, että maatamme vaivaa kateuden ja latistuksen ilmapiiri. Kateus on yksi viidestä Suomen henkiseen ilmapiiriin liittyvästä tekijästä, jota yli puolet kansasta pitää ainakin osittain syyllisenä uudistumisen hitauteen.
Kateusteesin allekirjoittavat todennäköisimmin ihmiset, jotka asuvat 4 000 - 8 000 asukkaan kunnassa. Heistä lähes kaksi kolmesta (65 %) on tätä mieltä. Pienissä kunnissa (alle 4 000 asukasta) väitteen hyväksyy noin puolet (52 %), samoin kuin keskikokoisissa (30 000 - 80 000) ja suurissa kaupungeissa.
Ilahduttavaa on, että nuoret eivät näe kateutta ja latistusta yhtä suurena ongelmana kuin yli 65-vuotiaat. Alle 35-vuotiaista alle puolet näkee kateuden ongelmana, kun taas yli 65-vuotiaista näin ajattelee 70 prosenttia.
Koillismaalainen kateus pitää kääntää voimavaraksi. Evan tutkimuksen mukaan ihmiset näkevät kateuden uudistumisen jarruna, mutta asia voi olla päinvastoin. Kun kuolemansynniksi sanottu ihmisluonnon ominaisuus valjastetaan, se muuttuu eteenpäin ajavaksi voimaksi.
Millaista olisi terve koillismaalainen kateus? Esimerkiksi sitä, että muut yrittäjät ja yritykset salaa kadehtivat Pölkyn menestystä ja miettivät, että kun teemme oikein kovasti töitä, voimme olla yhtä hyviä tai jopa parempia.