Koil­lis­maa­lais­ten lu­si­koi­ta­va enemmän marjoja

Ravitsemusterapeutti kehottaa palaamaan myös perunan ja ruisleivän pariin

Jutta Väisänen, Niko Törmänen ja viittä vaille valmis mansikkarahka. Pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukainen marjojen suosiminen näyttää onnistuvan myös nuorilta.
Jutta Väisänen, Niko Törmänen ja viittä vaille valmis mansikkarahka. Pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukainen marjojen suosiminen näyttää onnistuvan myös nuorilta.
Jutta Väisänen, Niko Törmänen ja viittä vaille valmis mansikkarahka. Pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukainen marjojen suosiminen näyttää onnistuvan myös nuorilta.
Kuva: Mikko Halvari

///////////////Tähän kaksi kainaloa///////////////

Ravitsemusterapeutti Anne-Mari Ropponen kehottaa koillismaalaisia syömään enemmän oman alueen marjoja. Se on kuukausittain Kuusamon terveyskeskuksella vastaanottavan ravitsemusalan asiantuntijan täsmäohje täkäläisten ruokailutottumusten parantamiseksi.

Kuluvan kuun alussa julkaistuissa pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa painotetaan kaikkien kasvikunnan tuotteiden nauttimisen merkitystä, mutta Ropponen nostaa esiin erityisesti marjat.

– Miksi emme suosisi marjoja, joita on melkein joka vuosi metsät täynnä, hän kysyy.

Ropposen mukaan Koillismaalla syödään edelleen liian vähän kasvikunnan tuotteita. Paljon puhuttu puolen kilon päivittäinen vähimmäisannos jää vajaaksi turhan monelta. Marjojen avulla määrää on helppo lisätä, mutta muutakin tarvitaan.

Ropponen kehottaa koostamaan kaikki ateriat kasvispainotteisesti lautasmallin mukaan.

– Välipaloillakin tulisi syödä aina joko maitotuotetta, kasvikunnan tuotetta tai viljatuotetta. Lapsilla pitää olla niitä kaikkia. Aikuisille sanoisin niin, että kannattaa lähteä liikkeelle kasvikunnan tuotteesta. Niillä on maaginen merkitys.

Uudet Pohjoismaiset ravitsemussuositukset nostavat tikun nokkaan myös perunan. Toisin kuin villeimmän karppausbuumin aikaan annettiin ymmärtää, se ei kuulu mustalle listalle. Ropposen mukaan keitetty peruna on itse asiassa keitettyä makaronia tai riisiä parempi vaihtoehto aterian lisäkkeeksi.

Peruna on kotimainen tuote, joka sopii suomalaiseen ruokavalioon ja pitää ateriakokonaisuuden tasapainossa.

Lue lisää torstain Koillissanomista.

”Miksi emme suosisi marjoja, joita on metsät täynnä?
!Pohjoismaiset ravitsemussuositukset ottavat pesäeroa karppajien suosimaan ruokavalioon.

Suositusten pääkohtia

Monityydyttymättömiä rasvahappoja tulee olla 5-10 prosenttia kokonaisenergiansaannista (E%).

Ainakin yksi prosentti monityydyttymättömistä tulee olla omega-3-rasvahappoja (ennen vähintään 0,5 %).

Lisätyn sokerin saannin tulee olla alle 10 E%.

Ravintokuitua tulee saada vähintään 25-35 g/päivässä (> 3 g/MJ) luonnollisista kuitupitoisista ruoista kuten täysjyväviljasta, marjoista ja kasviksista.

Hiilihydraatteja 45-60 E%.

Proteiineja 10-20 E%.

D-vitamiinin saantisuositus yli 2-vuotiaille ja aikuisille 10 µg/pv (ennen 7,5 µg/pv) ja yli 75-vuotialle 20 µg/pv (Erityisohje valtinon ravitsemusneuvottelukunnalta: jo yli 60-vuoriaille 20 µg/pv).

Seleenin saantisuositus naisille 50 µg ja miehille 60 µg/pv (ennen 40 µg ja 50 µg/pv). Raskaana oleville ja imettäville naisille 60 µg/pv (ennen 55 µg/pv).

Ilmoita asiavirheestä