tähän tulee kaksi kainaloa sirpa keränen ja papit
Koillismaalla pendelöinti eli työssäkäynti kotikunnan ulkopuolella on suhteellisen vähäistä.
Tehtyjen selvitysten mukaan Kuusamo kuuluu Suomen kymmenen pienimmän pendelöintikunnan joukkoon. Pendelöivien osuus työllisistä on Kuusamossa vain 9,1 prosenttia. Tätä vähemmän pendelöintiä on Raahessa, 8,8 prosenttia.
Naturpolis Oy:n toimitusjohtaja Jari Hentilä sanoo, ettei pendelöinnistä ole tehty Koillismaan alueella erillistä selvitystä.
– Oma näppituntuma on kuitenkin sellainen, että naapurikunnista Posiolta ja Taivalkoskelta käydään jonkin verran töissä Kuusamossa ja puolestaan Kuusamosta läheisissä naapurikunnissa. Ehkä kuitenkin Kuusamoon pendelöidään enemmän kuin Kuusamosta naapurikuntiin.
Hentilän mukaan matkat eivät ole selittävä tekijä. Täällä käydään töissä naapurikunnissa työpaikkojen ja tarjonnan mukaan. Missä on töitä tarjolla, sinne mennään.
– Etelässä työmatkat ovat monesti pitempiä kilometreissä ja siihen käytetyssä ajassa kuin täällä.
Tilastokeskuksessa kehittämispäällikkönä toimineen Pekka Myrskylän jokunen vuosi sitten tekemän selvityksen mukaan työssäkäyntikunnat ja asumiskunnat ovat nopeasti eriytyneet toisistaan. Suomen työllisistä jo joka kolmas käy töissä asuinkuntansa ulkopuolella. Vuonna 1960 näin teki joka kymmenes.
Eniten pendelöintiä tapahtuu suuriin kaupunkeihin niiden ympäryskunnista.
Suomen kymmenessä suurimmassa pendelöintikunnassa naapurikunnissa työssä käyvien prosentuaalinen osuus nousee peräti yli 70:n. Kärjessä ovat Rusko 75,4 prosentilla ja Kauniainen 74,9 prosentilla. Koko maassa pendelöintiprosentti on 33,5.
Suurten kaupunkien ympärille on syntynyt laajoja työssäkäyntialueita, joiden sisällä on vilkasta työmatkaliikennettä ja kuljetaan pitkiäkin työmatkoja, Myrskylä toteaa.
– Pendelöijien määrään ja työssäkäyntialueen kokoon vaikuttavat ympäryskuntien määrä ja liikenneyhteydet. Keskittyminen vie mennessään pikkukuntien työpaikat, joten työssä jatkavien on sopeuduttava pendelöimään.
Lue lisää paperilehdestämme