Ei se ole paljon ajokoiraa isompi, sanoo metsäkauriin kesäaamuna nähnyt Ari Lusminki. Kaurisemo seisoi pellolla imettämässä. Havainto on läheltä Kuusamon keskustaa.
– Pikkuinen vasa pukki emää mahaan, että maitoa heruisi.
Kaurishavainto ei ole Kuusamossa harvinaisuus. Paikkakunnalla elää pieni kauriskanta, noin 5-20 yksilön laumoja eri puolilla Kuusamoa. Paikkauskollisia kauriita on on ainakin keskustan tuntumassa Säynäjäperässä, Vuotungissa, Teerirannalla ja Posion puolella Tolvassa.
Kukapa sen tietää, mistä kanta on saanut alkunsa, sanoo riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Nurmi.
Kuusamon metsäkauriskanta vahvistuu muutamilla yksilöillä vuosittain. Hävikkiäkin on.
– Esimerkiksi Virkkulassa jäihin upposi viime talvena kaksi kaurista, vakioasukkaita. Ne löytyi keväällä Hepojoesta, kun jäät suli.
Lähellä keskustaa kauriita on nähty imettämistä ikävämmissäkin merkeissä. Kauriskolari sattui viime vuonna ainakin Tiililän peltojen kohdalla viitostiellä ja Torangin mäellä kävelysillan alla. Tänä vuonna kauriskolareita ei ole sattunut.
Kannan pysyvyys on ruokinnan varassa, sanoo Nurmi.
– Tappiota tulisi, jos ei yhtään ruokittaisi. Kauriin kulku lumessa on niin onnetonta, että se pärjäisi ilman ruokitaan talven yli vain erittäin ruokaisilla seuduilla.
Kuusamossa kauris on kaukana kotoa. Metsäkauriita on Suomessa Etelä- ja Länsi Suomessa ja Pohjanlahden rannikolla Kemi-Tornion korkeudella.
Metsästystä estävään kantaan on vielä reilusti matkaa.
– Kun lumi tulee ne ammuttaisiin äkkiä yhettömiin, sanoo Nurmi.
Sekä Suiningin, Maaselän että Vuotungin metsästysseurojen alueella metsäkauris on rauhoitettu.
– Jotta kanta kestäisi metsästystä, yksilöitä pitäisi olla ainakin muutamia kymmeniä ja tuotannon säilyvyys olisi varmistettava.
Kari Nurmi näkisi mielellään kannan vahvistuvan metsästystä kestävään vahvuuteen.
– En ainakaan pane hanttiin vaikka kauriita olisi enemmänkin. Se toisi metsästykseen hyvän lisän. Kauris on vähän erilainen riistaeläin ja mahdollistaa metsästyksen ajavilla koirilla. Mäyräkoirat pääsisivät jahtiin.
Metsäkauris
Pienin ja siroin maamme hirvieläimistä.
Säkäkorkeus 65–75 cm, pituus 90–130 cm, paino 15–35 kg.
Kesällä punertavanruskea, talvella kellertävän harmaa, valkea peräpeili ulottuu reisien takasivuille, vasa nuorena selästä täplikäs.
Erittäin lyhyt häntä, uroksen piikikkäät sarvet putoavat loka-joulukuussa.
Manner-Suomen kanta noin 20 000 yksilöä sekä Ahvenanmaalla noin 10 000 yksilöä.
Tiheimmät kannat ovat Etelä- ja Lounais-Suomessa.
Alunperin lehtimetsien laji, joka on sopeutunut myös pohjoisempiin metsätyyppeihin.
Elää pensaikkoisissa metsiköissä ja etenkin talvella joki- ja purolaaksoissa.
Nähdään ravinnon haussa usein myös peltoaukeilla ja niityillä.
Vasat syntyvät touko-kesäkuussa.
Manner-Suomessa ammutaan vuosittain 2 000 – 4 000 ja Ahvenanmaalla n. 5 000 kaurista vuosittain.