Kuoringintiellä häärii miehiä ja kaivinkone pienen puron ympärillä. Ulkupuron kohde on ainoa Kuusamossa oleva Esteet pois -hankkeen puronkunnostuskohde.
Kantokylän kalastuskunnan puheenjohtaja Jukka Määttä katselee tyytyväisenä työskentelyä. Tarkoitus on, että jatkossa rummun läpi pääsee siikaa, harjusta, mahdollisesti taimenta, istutuslohta ja tietysti ahvenia ja haukia. Työt saatiin käyntiin kun kalastuskunnassa havaittiin, että hanke kustantaa valtion maiden lisäksi kunnostustöitä myös yksityisillä vesialueilla.
– Kartoitimme onko alueellamme sopivia kohteita, joissa tierumpu olisi vaelluskalojen este.
Hanke kattaa puolet kustannuksista, jotka ovat noin kaksituhatta euroa. Kalastuskunta maksaa puolet, mikä on Määtän mukaan pieni hinta kalakannan eduksi tulevasta työstä.
Kunnostuksessa puroon ajetaan 40 kuutiota kiviä ja soraa. Kivet levitellään portaittain, joten kaloille tulee helposti uitava väylä. Soraa ja kiviä lapioidaan myös rummun sisälle.
– Samalla kun on kone paikalla, niin porrastuksen yhteyteen voidaan rakentaa kutusorakkoja. Kivenkoloon jää myös suojapaikkoja poikasille, katselee hankkeen vetäjä Antti Karppinen työn edistymistä.
Jukka Määttä on samaa mieltä.
– Kuusamossa kannattaisi jatkaa rumpujen kunnostusta. Sitä ei ole tullut ajatelleeksi, että tierummut ovat este kalojen vaellukselle.
Taivalkoskella, Pudasjärvellä ja Puolangalla edellisen hankkeen aikana kartoitettiin rumpukohteet. Niitä löytyi 620.
– Karkeasti arvioiden puolet oli jonkinlainen este kalojen vaellukselle ja kolmasosa täydellinen este, laskee Karppinen.
– Kuusamo on heikosti inventoitu ja vaatisi panostusta.
Määttä ja Karppinen uskovat kunnostuksen tuloksiin.
– Nyt nämä tarjoavat kaloille nousun uusille alueille. Ne kyllä ajan mittaa oppivat reitin. Samalla luodaan myös uusia kutualueita.
Taivalkoskella järjestetään lauantaina näytös, jossa kerrotaan purojen kunnostuksesta ja koulutetaan tekijöitä. Tapahtuma järjestetään Taivalkosken ja Jurmun välillä Porrasjoella.
Lue lisää Koillissanomat tai näköislehti.
Esteet pois II
Yhtenä vaelluskalojen uhkatekijänä ovat olleet metsäautoteiden rakentamisten yhteydessä muodostuneet vaellusesteet. Suurin osa vaellusesteistä on tierumpuja, jotka on asennettu liian korkealle tai alapuolinen purouoma on syöpynyt. Tällöin voi muodostua putous, joka estää vesieliöiden nousun. Vaellusesteitä ovat myös liian voimakas virtausnopeus rummun sisällä, rumpurakenteen sileys, veden mataluus sekä rakenteen suulla olevat kivi-, jäte- ja karikepadot.
Suomen tieverkostossa on arviolta noin 120 000 vesistöylitystä, joista siltoja on 25 000 ja rumpuja 95 000. Noin puolet tierummuista muodostaa täydellisen, osittaisen tai ajoittaisen liikkumisesteen kaloille.
