Koillismaan kuntien elinkeinojen kehitysyhtiö Naturpoliksen tulevaisuus on vaakalaudalla. Lähiaikoina, ehkä jo tällä viikolla päätetään ainakin alustavasti, mihin toimiin ryhdytään yhtiön pelastamiseksi.
Kuusamon, Taivalkosken ja Posion omistama ja kuusi vuotta toiminut yhtiö on taloudellisissa vaikeuksissa. Tilinpäätöksen tappio on sadantuhannen euron luokkaa. Ongelma on siinä, että yhtiö on perustettu minimipääomalle ja se on käytännössä syöty. Osakepääoma on pienen korotuksen jälkeen vain 80 000 euroa.
Yllätyksenä asia ei tullut. Esimerkiksi Kuusamon kaupungin tarkastuslautakunta kehotti Naturpolista taloudenhoitonsa parantamiseen loppusyksystä 2010. Tappiota oli tullut vuodelta 2009 noin 70 000 euroa. Tappiot aiheutuivat lähinnä ongelmista hankerahoituksissa.
Kun Naturpolista aikoinaan perustettiin, joidenkin huolena oli se, että toiminnot erkaantuvat aivan liikaa perinteisestä kuntien harjoittamasta omasta elinkeinotoiminnasta lautakuntineen ja elinkeintojohtajineen. Kritiikki on jatkunut koko Naturoliksen olemassaolon ajan. Naturpolista pidetään irrallisena ja liian kaukaisena toimijana tavallisen pienen yrittäjän näkökulmasta.
Naturpoliksen toiminta on perustunut paljolti strategioiden laatimiselle ja hankepohjalle. Tämä on toki ymmärrettävää nykypäivän EU-maailmassa. Alueet saavat ulkopuolista rahaa juuri kehittämishankkeisiin ja luonnollisesti niitä kannattaa hakea. Mutta mitä sitten kun hankkeet päättyvät rahoituksen loputtua? Missä on jatkuvuus? Näin on käynyt esimerkiksi koko Koillis-Suomea koskevalle KOKO-hankkeelle.
Tilanteen pelastamiseksi on lähinnä kolme mahdollisuutta. Ajetaan yhtiö alas ja palataan entiseen kuntavetoiseen elinkeinopolitiikkaan, korotetaan osakepääomaa tai yhtiö yhdistetään johonkin suurempaan kehitysyhtiöön.
Tilanne taitaa vain tällä hetkellä olla sellainen, ettei jäsenkunnilta liikene lisärahaa tässä taloudellisessa tilanteessa Naturpoliksen lisärahoittamiseen. Suurempia kehitysyhtiöitä ei ole aivan lähimailla ja sellaiseen liittymisen ongelmana on, että toiminnot siirtyisivät entistä kauemmaksi ruohonjuuritasolta.
Jääkö jäljelle oikein muuta mahdollisuutta kuin perinteinen kuntavetoinen elinkeinopolitiikka, jota jo Posiolla harrastetaan. Se ei sulje pois kuntien välistä yhteistyötä, jos siihen on tarvetta.
Kuntauudistuspäätöstä ei kannata jäädä odottamaan elinkeinotoimintojen uudelleen tarkastelussa, sillä uudistuksen toteuttamiseen voi mennä vielä vuosia.