Koil­lis­maan maa­kun­nal­li­ses­ti ar­vok­kaat kohteet lai­tet­tiin kar­tal­le – onko mummola nyt suo­jel­tu?

-

Meidän mummola on merkitty 2.vaihemaakuntakaavaan arvokkaaksi kohteeksi. Onko se nyt suojeltu?

– Maakuntakaavassa ei ole suojelumääräyksiä, mutta kohde on voitu suojella jo aikaisemmin kunnan laatimassa yleis- tai asemakaavassa tai rakennussuojelulain perusteella. Mummolanne kuuluu Koillismaan säilyneiden pihapiirien parhaimmistoon. Se voi olla myös paikallisesti arvokas osa jotakin maakunnallisesti arvokasta kyläkokonaisuutta tai taajamaa.

Miksi meiltä ei kysytty mitään?

– Vuosina 2013-15 tarkistettiin paikan päällä kaikki maakuntakaavassa olleet yli 2 000 kohdetta, joiden tiedot ovat 1980-luvun lopulta. Koska kohteita on ollut niin paljon, maastotarkistuksen tekijä ei ole ottanut yhteyttä rakennusten omistajiin etukäteen. Monet vanhojen pihapiirien omistajat ovat kuitenkin olleet paikan päällä ja inventoijien kokemusten perusteella pääsääntöisesti tyytyväisiä maakunnalliseen statukseen.

– Kaavaratkaisuun on ollut mahdollista vaikuttaa. Kaikilla osallisilla oli mahdollisuus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta ja kohteiden luettelosta syyskuussa 2016.

Miten merkintä vaikuttaa rakennuksen arvoon? Voimmeko korjata, myydä tai purkaa rakennuksen?

– Merkintä nostaa rakennuksen arvostusta ja toivon mukaan myös rahallista arvoa. Maakunnallinen arvo kertoo esimerkiksi mummolan olevan edustava esimerkki aikansa ja alueensa rakennuskulttuurista, siihen voi liittyä merkittäviä historiallisia arvoja tai se on ehkä erityisen hyvin säilyttänyt alkuperäisen asunsa.

– Rakennuksen voi myydä ja sitä voi korjata. Pohjois-Pohjanmaan korjausrakentamiskeskus (PORA) neuvoo maksutta korjauksen suunnittelussa. Purkaminen voi edellyttää purkamislupaa, josta päättää kunnan rakennusvalvonta ely-keskuksen lausunnon perusteella. Ely-keskus pyytää asiantuntija-arvion maakuntamuseolta, jonka rakennustutkija ottaa yhteyttä, tutustuu kohteeseen paikan päällä ja neuvottelee omistajan kanssa.

Meidän metsää ja maita on arvokkaaksi maisema-alueeksi merkityllä alueella. Mitä jos haluamme rakentaa, raivata, harventaa, hakata tai myydä?

– Alueelle voi rakentaa kunhan rakentaminen sopeutuu sijaintinsa ja rakennustapansa puolesta maisemaan. Pusikkojen raivaaminen on suotavaa. Metsäalueilla noudatetaan metsälakia, eli metsää voi harventaa, hakata ja myydä.

Kun kylä on merkitty maakuntakaavassa arvokkaaksi kulttuurimaisemaksi tai kehitettäväksi kyläksi, mihin se vaikuttaa?

– Maaseutuasutuksen kannalta tärkeitä kyläkeskuksia tulisi suunnitella maakuntakaavaa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa eri toimintoja yhteen sovittaen ja ydinalueista tulisi kehittää selkeästi hahmottuvia kohtaamispaikkoja. Suomessa on pitkä kyläsuunnittelun perinne

– Jos kyläkeskus on arvokkaalla maisema-alueella, alueen ominaispiirteet sekä maisema- ja kulttuuriarvot tulee ottaa myös huomioon. Peltojen, niittyjen ja avoimien maisematilojen säilymistä tulee edistää.

Kun kohde on kerran merkitty maakuntakaavaan, onko se siellä aina?

– Ei välttämättä. Kohteen arvojen säilyminen tarkistetaan seuraavassa päivitysinventoinnissa tai maakuntakaavan rakennetun kulttuuriympäristön merkintöjä muutoin tarkistettaessa.

Kuusamon keskustassa oleva funkishuoltoasema rapistuu silmissä, samoin Porkkatörmän entinen lastensairaala. Miten maakuntakaava auttaa rakennusten säilyttämisessä ja korjaamisessa?

– Maakunnallinen status helpottaa korjausavustusten saamista. Ely-keskukset jakavat avustuksia rakennusperinnön hoitoon. Haku alkaa tavallisesti lokakuussa. Avustuksia voi myöntää yksityisille omistajille ja rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille. Lisäksi Museovirasto jakaa rakennusten entistämisavustusta. Hakuaika on syksyllä.

Ilmoita asiavirheestä