Koillismaan pohjavesitilanteen uskotaan paranevan lumen sulamisen myötä. Pohjavedenpinta on ollut jossakin vaiheessa talvea poikkeuksellisen vajavainen, suhteessa moniin muihin alueisiin. Mitään vesikatastrofia ei kuitenkaan asiantuntijan mukaan ole havaittavissa.
– Koillismaan tilanne pohjaveden osalta on ollut heikompi kuin muualla Pohjois-Pohjanmaalla. Huhtikuun puolivälin mittauksen mukaan vaje on 25-40 senttiä eli suurempien minimiarvojen tasolla, harmittelee hydrogeologi Mikko Jaako Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.
Pohjavesien pinnanlasku Koillismaalla alkoi Jaakon mukaan jo vähäsateisella viime syyskaudella, jolloin pohjavettä suotui maaperään tavallista vähemmän. Talvella satoi paikoin runsaastikin lunta, mutta lumen vesiarvot jäivät vähäisiksi. Kulunut kevät onkin sitten ollut vähäsateinen.
– Pohjavedet ovat jälleen nousussa ja vettä on kuitenkin riittänyt. Menemme parempaan suuntaan lumen sulamisen myötä, selvittelee Jaako, joka kaipailee pohjavesiin vaikuttavia vesisateita niin keväällä kuin kesälläkin.
Vettä on liikkeellä ja lisää hulvahtamassa myös maanpinnan tasolla. Iijoen ylimmän voimalaitoksen, Haapakosken, virtaama oli tämän viikon maanantaina 340 kuutiota sekunnissa ja edelleen keskiviikkona piirun verran korkeampi, 346 kuutiota. Lämmin sää on nopeuttanut sulamista, mutta kevätsateet ovat jääneet vain pisaroiksi.
– Iijoen tulvasta tulee tänä keväänä pieni ja tulvahuippu saavuttaneen jo ennen vappua, arvelee ympäristöpäällikkö Aaro Horsma PVO-Vesivoima Oy:stä.
Iijoen vesivoimatalouden kaikkien aikojen tulvahuippu koettiin Haapakoskella vuonna 1982, jolloin huikea 1 098 kuutiota sekunnissa painoi vesimittarin neulan oitis kaakkoon.
– Keskimääräinen keväthuippu on ollut viime vuosina 631 kuutiota, tilastoi Horsma.
Iijoen alajuoksun viiden voimalaitoksen turbiinit pyörivät täysin palkein koko normaalin ohijuoksutuskauden, joka saattaa jäädä tänä keväänä alle keskiarvon eli 1-1,5 kuukauden.
– Vettä riittää vielä turbiineihin. Juoksutamme tulva-aikana täysillä niin kauan, kun virtaama on yli 200 kuutiota. Kesällä tilanne taas tasaantuu, eikä ohijuoksutuksiin ole enää tarvetta, toteaa Horsma.
Hän on samoilla linjoilla Mikko Jaakon kanssa siitä, että lumen vesiarvot jäivät tällä kertaa tavallista alhaisemmiksi.
– Esimerkiksi Pudasjärven Kipinän alueella lumen vesiarvot jäivät puoleen maksimiarvosta. Yleisesti ottaen ne jäävät 30 vuoden keskiarvojen alapuolelle, osoittaa Aaro Horsma.
Koillismaan suurten järvien jäätilanne alkaa olla esimerkiksi Järvi-Kuusamon alueella sellainen, että jäällä kulku vaatii varovaisuutta ja omaa riskinottoa. Tätä mieltä jäidenkannosta on matkailuyrittäjä Tuomo Ollila.
– Olin varma, että vappuna pystyy vielä pilkille, mutta en uskalla enää varmuudella luvata omillekaan asiakkaillemme. Jäillä liikkuminen alkaa olla aikamoista riskipeliä.
Kuusamon muikkujärvillä on nuotattu Pääsiäisen aikaan ja jopa vielä alkuviikosta.
– Vesisateet ja kova tuuli lämpimässä ilmanalassa ovat heikentäneet jääkansia. Järvi-Kuusamon alueen järvien etelänpuoleiset rannat ovat jo osittain sulia, toppuuttelee Tuomo Ollila.