Kun kaupungin ja Koillissanomien yhteisen vaalitentin alkamiseen on vain muutama minuutti, jännitys tiivistyy. Paikalla on seitsemän eduskuntavaaleihin osallistuvaa ehdokasta ja valtuustosali melkein täynnä. Jopa puheenjohtajana toimiva Koillissanomien päätoimittaja Jenny Halvari näyttää hiukan hermostuneelta.
Paneelin osanottajat ryhmittäytyvät valtuuston puheenjohtajiston pöydän taakse. Paikalla ovat Hans Andersson (liik.), Leena Askeli (KD.), Sofia Ervasti (kok.), Mika Flöjt (vihr.), Inka Hokkanen (sd.), Tapio Lämsä (ps.) ja Ulla Parviainen (kesk.).
Kaivosasiat, matkailu, metsät ja poronhoito ovat ainakin yleisöä kiinnostavia asioita, ja niistähän sitten aloitetaan. Kun puheenjohtaja esittää kysymyksen, voidaanko hakkuita Koillismaalla kasvattaa, niin Flöjtin ja Ervastin mielestä ei, Askelin mielestä kyllä ja ei, mutta muut ovat metsien hakkuiden lisäämisen kannalla.
Voidaanko Kuusamoon avata uusi kaivos?
Useimmat vastaajat vastaavat kieltävästi, osa vastaajista nostaa molemmat liput.
Sitten tulee kuuma peruna.
– Pitääkö poronhoitolakia muuttaa?
Mika Flöjt vastaa ei, muut ehdokkaat kyllä. Tähän puheenjohtaja sallii myös panelistien perustelut.
Flöjt ei ole tyytyväinen tilanteeseen ja purnaa.
– Miksi metsien hakkuista eikä kaivoksista saanut puhua, mutta poronhoitolaista annetaan? Vapaa poronhoito on korvaus saamelaisille siitä, että heiltä vietiin maat ja mannut.
Askeli mielestä poronhoitolaki vaatii tarkennuksia ja paikalliset elinkeinot on muutoksissa huomioitava.
Ervasti haluaa lakiin pieniä viilauksia, Hokkasen mukaan nykyiset haitat ovat niin isot, että lakia on uudistettava.
– Laidunoikeuksiin pitää puuttua.
Lämsä ei halua poroja aitauksiin ja pitää peto-ongelmia elinkeinon kannalta isona asiana. Parviainen puolustaa vapaata laidunoikeutta ja kertoo, että seuraavalla hallituskaudella poronhoitolaki otetaan eduskunnassa käsittelyyn.
Suuri osa yleisöstä on sitä mieltä, että poronhoitolaki vaatii perusteellisen uudistamisen.
– Miten ehdokkaat osallistuvat ilmastotalkoisiin, kysyy Ulla Koskenkorva.
Inka Hokkanen käyttää kirppareita ja kimppakyytejä, Lämsä ei lennä, Parviainen kierrättää eikä hukkaruokaa synny, Andersson vaikuttaa EU:n kautta sitten, kun Suomesta tulee puheenjohtajamaa, Akseli ajaa hybridiautolla, Ervasti pyöräilee ja käyttää julkista liikennettä ja Flöjt kierrättää eikä osta turhia tavaroita.
– Minun saldoni on hirveä, kun kuljen lentokoneella Kuusamon ja Helsingin väliä, myönsi Ulla Parviainen.
Kun kysytään ehdokkaiden kantaa polttomoottoriautoihin, vastaukset ovat epämääräisiä paitsi Tapio Lämsällä.
– Siinä ajatuksessa ei ole päätä eikä häntää.
Martti Turunen yleisön joukosta on huolissaan Suomen velkaantumisasteesta.
Hokkanen keskittyisi harmaan talouden poistamiseen, Lämsä ratkaisisi asian maahanmuuttopolitiikan muutoksella.
– Työttömyysastetta pitää alentaa. Jokainen prosentti työllisyyden kasvussa tuo valtion kassaan miljardi euroa, Ulla Parviainen laskeskelee.
Myös Andersson panostaisi työllisyyden parantamiseen, samoin kristillisten Askeli. Hän ja Flöjt luottaisivat pienyrityksiin, jotka ovat nykyään suurimpia työllistäjiä. Niiden edellytyksiä pitää parantaa.
– Mikro- ja pienyrittäjien arvonlisäveron alarajaa pitää nostaa nykyisestä 10 000 eurosta, Flöjt vaatii.
Tilaisuuden loppupuolella kosiskeltiin yleisöä. Kaikki olivat yksimielisiä, että hoitoalalla olevien ihmisten palkat ovat liian pienet eikä sunnuntailisiä saa poistaa.
Maanantaina järjestetyssä vaalipaneelissa käsiteltiin monia ajankohtaisia asioita. Yksi niistä oli ilmastonmuutos. NYT Liikkeen Hans Andersson siirtäisi vastuun isommille harteille, kun Suomesta tulee EU:n puheenjohtajamaa ensi kesänä.
Perussuomalaisten Tapio Lämsän mielestä Suomi on niin pieni tekijä tässä sopassa, ettei sillä kannata päätään vaivata.
Mikäli kaikki maailman ihmiset eläisivät kuten suomalaiset, niin tarvittaisiin 3,6 maapalloa, jotta elämää pystyttäisiin jatkamaan.
Totuus kuitenkin on, että mikäli kaikki maailman ihmiset eläisivät kuten suomalaiset, niin tarvittaisiin 3,6 maapalloa, jotta elämää pystyttäisiin jatkamaan.
Kaiken kaikkiaan maanantain paneeli oli varsin mielenkiintoinen. Itseäni kiinnosti kovasti se, kun muut vastustivat Natoon liittymistä paitsi Andersson ja Sofia Ervasti.
Lämsä toi keskusteluun väriä ja Flöjt pahoitti mielensä, kun ei saanut puhua tarpeeksi metsien hakkuista ja kaivoksista.
Ilahduttavaa vaali-illassa oli runsas yleisömäärä, joka jaksoi osallistua ja kuunnella ehdokkaiden mielipiteitä. Yksi asia pisti kuitenkin silmään - nuoria kuusamolaisia ei juuri yleisön joukossa näkynyt. Toki lukiolla on järjestetty oma paneeli, mutta muutama nuori kysyjä yleisön joukossa olisi ollut iloinen yllätys. Tänään alkaa ennakkoäänestys - lähtekäämme sankoin joukoin uurnille.