Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä linjasi, että päätös Kollajan altaan rakentamisesta on pudasjärvisten käsissä (KS 2.2). Samaa viestittivät myös keskustan koillismaalaiset ehdokkaat Ulla Parviainen ja Niilo Keränen.
Pudasjärvellä asia on tulossa valtuuston ratkaistavaksi maaliskuussa sopivasti ennen kevään eduskuntavaaleja. Jos Pudasjärven valtuusto sanoo altaan rakentamiselle ei, hanke kuivuu käsiin. Jos valtuusto puoltaa allasta, nousee Kollaja valtakunnalliseksi eduskuntavaaliteemaksi.
Energiateollisuus ry:n vuonna 2012 teettämän tutkimuksen mukaan 71 prosenttia suomalaisista on valmis lisäämään vesivoiman määrää. Pudasjärveläisistä 61 prosenttia on sitä mieltä, että vesivoimaa pitäisi rakentaa lisää. Taivalkoskella ja Kuusamossa näin ajattelevia on noin puolet. Luvut käyvät ilmi PVO-Vesivoiman teettämästä yrityskuvatutkimuksesta vuodelta 2013.
Kollajan altaan rakentaminen maksaisi 140 miljoonaa euroa. Rakennushanke työllistäisi viiden vuoden ajan. Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan hanke toisi alueelle työtä noin 1 250 henkilötyövuotta. Pysyväksi vaikutukseksi Pudasjärvelle jäisi voimalaitoksen maksama miljoonan euron kiinteistövero, mikä vastaa 250 työpaikan kunnallisveroa. Kollajan altaan rakentaminen ei tarvitse veronmaksajien tukea toisin kuin muu uusiutuvan energian rakentaminen.
PVO:n selvityksen mukaan altaalla ei olisi merkittäviä ilmastovaikutuksia. Metaanipäästöt pienenisivät ja hiilidioksidipäästöt kasvaisivat hieman. Altaan muista ympäristövaikutuksista on taitettu peistä vuosia.
Kollajan altaan rakentaminen olisi jo valjastetun Iijoen lisärakentamista sen keskijuoksultaan. Hankkeen etenemisen esteenä on koskiensuojelulaki. Jos koskiensuojelulaki avataan, täytyy se avata rajatusti vain Kollajan osalta. Vielä valjastamattomien jokien rakentaminen ei tule kyseeseen, eikä tällaista vaatimusta ole esittänyt yksikään poliittinen puolue.