Kollajan altaan rakentaminen pulpahti jälleen pintaa – sopivasti eduskuntavaalien alla. Oikea aika keskustelulle on nyt, sillä äänestäjillä on oikeus tietää, mitä ehdokkaat asiasta ajattelevat.
Pohjolan Voima on selvitellyt Iijoen Kollaja-hanketta kaikessa hiljaisuudessa kesästä alkaen (KS 26.1.2011). Voimayhtiö on muuttamassa niitä epäkohtia, joita ympäristöviranomainen on lausunnossaan ottanut esille.
Pohjolan Voiman mukaan yhtiö on muuttamassa tekojärvi- ja voimalaitossuunnitelmia niin, ettei se vaaranna Pudasjärven suistoa, eikä Venkaan lähteen Natura-suojelua.
Kollajan altaan rakentaminen olisi kaikkiaan 115 miljoonan euron investointi.
Kollajan rakentamista ajava Pohjolan Voima ja hanketta vastustava Iijoen suojeluyhdistys eivät ole yhtä mieltä oikeastaan mistään.
Pohjolan Voiman mielestä hankkeen perusteet vain vahvistuvat sitä mukaa kuin tuulivoimaa rakennetaan lisää. Tuulivoiman määrä on tarkoitus lisätä 20-kertaiseksi vuoteen 2020 mennessä, jotta Suomi pystyisi täyttämään sitoumuksensa uusiutuvan energian lisäyksestä. Käytännössä tämä tarkoittaa 1 000-1 500 tuulivoimalaa lisää.
Pohjolan Voima on mukana valjastamassa tuulienergiaa. PVO-vesivoiman toimitusjohtaja Pertti Pietinen arvioi Koillissanomien haastattelussa, että tuulivoiman lisäyksen myötä tarvitaan 300 MW lisää säätövoimaa ja Iijoki toisi tästä kolmanneksen. Säätövoiman tarkoitus on tasata tuulivoimatuotannon luontaisia vaihteluja.
Sekin kannattaa muistaa, että uusiutuvista energiamuodoista ainoastaan vesivoiman lisärakentaminen toteutuu ilman valtion rahallista tukea.
Kollajan altaan ilmastovaikutuksesta on myös kiistelty. Teknillisessä korkeakoulussa tehdyn tutkimuksen mukaan Kollajan alueen metaanipäästöt voivat vähentyä tekoaltaan myötä. Alueen hiilidioksiditase huomioiden allas olisi ilmastovaikutuksiltaan suunnilleen neutraali, sanoo DI Tiina Seppälän tutkimus.
Pudasjärveläisille allas toisi voimayhtiön mukaan työtä ja miljoonan euron kiinteistöveron lisäyksen vuodessa. Suojelijoiden laskelmien mukaan summa olisi todellisuudessa kolmannes tästä.
Suojelijoiden mielestä altaan rakentamisen tuoma energiahyöty olisi mitätön. Suojelijoiden mielestä haitat ja menetykset kalastukselle, porotaloudelle, veden- ja ilmanlaadulle, maankäytölle, asutukselle ja virkistyskäytölle ja ilmastolle olisivat isoja ja peruuttamattomia.
Suojelijoiden takana on koskiensuojelulaki, jonka muuttaminen on pitkä ja kivinen prosessi.
Energiapolitiikasta voi sanoa, että suo siellä vetelä täällä. Helppoja ratkaisuja ei ole näköpiirissä, poliitikot ovat kovan paikan edessä.