Kollaja toisi työtä Koil­lis­maal­le

Eero Koskelainen uskoo mahdollisen Kollajan altaan rakentamisen heijastuvan työvoimavaikutuksina Kuusamoon saakka.
Eero Koskelainen uskoo mahdollisen Kollajan altaan rakentamisen heijastuvan työvoimavaikutuksina Kuusamoon saakka.
Kuva: Pirjo Natunen

Kollaja-hankkeen toteutuminen olisi Pudasjärven ja Koillismaan yrittäjille merkittävä mahdollisuus. Hetekylästä kotoisin oleva yrittäjä Eero Koskelainen näkee tekojärven ja voimalaitoksen rakentamisen suurena hankkeena, jota Koillismaalla nyt kaivattaisiin.

– Meillä ei ole vaihtoehtoista energiamuotoa, joka olisi kannattava. Ydinvoimassa on riskinsä, mutta meillä ei ole vaihtoehtoja, mikäli aiomme pitää elintasomme Euroopassa tällä tasolla, muistuttaa Koskelainen.

– Sähkön hinnan pitää meillä olla edullista ja ydinvoimalla se on edullista. Ydinvoima tarvitsee kuitenkin säätövoimaa.

Hanke toisi, Oulun yliopiston selvityksen mukaan, alueen talouteen 100 miljoonaa euroa, joka kertautuisi yhteensä 170 miljoonan tuotantovaikutukseksi.

– Päätös on nyt syytä tehdä. Koillismaalaiset yrittäjät pääsevät mukaan 5-6 vuoden ajan rakentamiseen. Rakentamisen seurauksena syntyisi yrityksiä, jotka pystysivät sen jälkeen menemään myös muualla urakoimaan.

– Pudasjärveläisiolle yrittäjille tämä olisi loistava mahdollisuus lähteä tekemään työtä. Tuli pääurakoijaksi kuka tahansa, se tarvitsee paikallisia alihankintayrityksiä. Pudasjärveläisten ja taivalkoskelaisten lisäksi vaikutukset näkyisivät myös Kuusamossa.

Töiden valumiseen alueen ulkopuolelle ei Koskelainen usko.

– Sellainen on turhaa pelottelua. Konekalustoa ja kuskit ovat täällä. Ei isoissa projekteissa ole koskaan sellaisia määriä ulkomaalaisia kuin julkisuudessa on annettu ymmärtää. Tosiasiassa ulkomaalaisten osuus työvoimasta on alle kymmenen prosenttia.

Työllistymistä tukee myös se, että rakentamisvaiheen jälkeen altaan ylläpitoon ja huoltoon joudutaan palkkaamaan kymmeniä työmiehiä, uskoo Koskelainen.

Pohjolan Voima toteuttaa hankkeen niin, ettei siitä aiheudu haittoja.

– Koskiensuojelulakia voidaan muuttaa tämän hankkeen osalta ja suojeluasiat pitää ottaa huomioon. Nyt esimerkiksi Venkaan lähde on jätetty pois ja PVO on teettänyt suunnitelman, jossa luontoarvot otetaan huomioon, muistuttaa Koskelainen.

Merkittävimmät ongelmat Kollajan altaasta muodostuisi poroelinkeinolle.

– Porojen taloudellinen tuotto alueella on pieni. Pohjolan Voima on lisäksi luvannut korvata menetykset. Kanaviin ja altaaseen pyritään tekemään poroille ylityspaikat.

Kollaja toisi Pudasjärvelle kiinteistöveroja yli miljoonan vuosittain.

– Pitäisi olla satoja työpaikkoja, että sama summa euroina saataisiin.

Voimalaitosrakentamisella on huono kaiku takavuosikymmeniltä.

– Ei sellaisia vahinkoja enää pääse tekemään miten silloin tehtiin. Pohjolan Voiman toiminta on nyt aivan toisenlaista.

Lue Kollajasta lisää paperilehdestämme

”Yrittäjille tämä olisi loistava mahdollisuus lähteä tekemään työtä.

Eero Koskelainen

Syntyisin Pudasjärven Hetekylältä, josta lähti töihin 18 vuotiaana.

Perusti Kiiminkiin Kymppi-eristyksen vuonna 1982. Yritys on nyt alansa suurin toimija Suomessa. Oulussa toimiva yritys työllistää yli 300 henkilöä ja liikevaihto on runsaat 50 miljoonaa euroa.

Kymppi-eristyksen merkittäviä asiakkaita ovat muun metsäteollisuusyhtiöt Stora ja UPM. Yhtiö tekee myös voimalaitosten tulvaporttien eristetöitä.

Koskelainen toimii nykyisin yhtiön hallituksen puheenjohtajana.

Yritysryppääseen kuuluu kaikkiaan 13 yritystä. Kuusamossa Koskelainen on osakkaana muun muassa Ruka Engineeringissä sekä heratuotteita valmistavassa Northforce Oy.ssä. Koskelainen omistaa tyttärensä kanssa myös puolet Ruka Tontun hotelli- ja ravintolatoiminnasta.

Kuusamossa Koskelaisella on myös oma huvila sekä kuuden huoneiston lomakompleksi Villa Vuosseli.

Ilmoita asiavirheestä