Puukauppa käy nyt vilkkaana. Lisääntyvä kartonkipakkausten käyttö sekä puukuitujen hyödyntäminen tekstiiliteollisuudessa ovat nostaneet massatuotteiden ja sitä myöten kuitupuun kysyntää, kenties pysyvästi. Pakkausteollisuuden kartongin kysyntä kasvaa nettikaupan tarpeiden vuoksi. Tekstiiliteollisuus on kiinnostunut korvaamaan puuvillaa liukusellulla. Suomessa tehdyt uudet investoinnit massatuotteiden valmistukseen osuivat siis hyvään saumaan.
Tukkipuu on kuitenkin yhä se tuote, josta kysyntä lähtee liikkeelle.
– Tukkipuussa ovat isot rahat. Tukista valmistetaan sahatavaran lisäksi CLT- ja sorvituotteita kuten massiivipuurakenteita ja vaneria. Varsinaisen sahatavaran hinta on laskenut, mutta toimijat haluavat säilyttää niissä markkinaosuutensa, asiakkuuspäällikkö Harri Huupponen metsänhoitoyhdistyksestä kertoo.
Takavuosina puuta ajettiin Suomeen Venäjältä suuria määriä. Nyt tuonti on vähentynyt ja kysyntä kohdistuu kotimaisiin runkoihin ja varsinkin kotimaisiin yhteistyökumppaneihin.
– Useimmilla toimijoilla alkaa olla jo kokemusta siitä, miten hyvin itänaapurissa pysytään tehdyissä sopimuksissa, Huupponen muotoilee.
Omistajan pitää alkaa miettiä harvennushakkuita, kun metsä ehtii 20 vuoden ikään. Kun harvennuksilla tehdään tilaa tukkipuun järeytyä, päästään nopeammin kiinni tukkipuusta maksettaviin, jopa neljä kertaa kuitupuuta kovempiin hintoihin.
– Päätehakkuisiin päästään monen ikäisissä metsissä. Päätehakkuuikä voi alkaa jo 50 vuodesta. Hakkupäätöstä tehtäessä tärkeintä ei kuitenkaan ole metsän ikä vaan se, millaista puustoa metsästä löytyy.
Metsänomistuksen tyylejä on paljon ja joskus päätehakkuu tehdään vasta satavuotiaaseen metsään.
Jos metsänomistaja tekee puukauppaa harvakseltaan tai kyseessä on vaikkapa perintömetsä, jonka historiaa myyjä ei tunne, voi kaupanteko olla järkevintä aloittaa ottamalla yhteyttä paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen. Näin tekee noin 75 prosenttia metsänomistajista. Yhdistykseltä saa apua, vaikka ei itse yhdistyksen jäsen olisikaan. Metsänhoitoyhdistyksen ammattilaiset voi pyytää tekemään joko pidemmän aikavälin metsäsuunnitelman tai puunmyyntisuunnitelman, jossa selvitetään muun muassa se, olisiko metsä hakkuukypsä. Metsänhoitoyhdistyksen tekemät metsäsuunnitelmat ja puukauppapalvelut hinnoitellaan metsähehtaarien tai kuutioiden mukaan. Jäsenille puunmyynnin suunnittelu on maksutonta.
– Omistaja kertoo tavoitteensa metsän suhteen, sitten ammattilaiset tekevät esityksen siitä, mitä metsälle tulisi tehdä. Päätös on aina omistajan, Huupponen kuvaa prosessin kulkua.
Metsänhoitoyhdistyksen suunnitelmissa otetaan aina huomioon paitsi omistajan tavoitteet, myös se, mitä metsä tarvitsee. Puunmyyntisuunnitelma on tarpeellinen metsän myynnin työkalu. Suunnitelma sisältää esimerkiksi kartat myyntiin tulevasta metsästä. Jopa tieto korjausta vaativista ojarummuista löytyy.
”Se on valmis myyntipaketti, josta ostaja tietää, mikä on kaupan kohde. Puunmyyntisuunnitelman pohjalta aletaan pyytää tarjouksia ostajilta. Metsänhoitoyhdistykset käyttävät Kuutio.fi-palvelua. Sinne rekisteröityneiden ostajien sähköpostiin kilahtaa viesti, kun myyntiin tulee uusi palsta.”
Erityisen kiinnostuneita ostajat ovat päätehakkuista. Niissä korjuukulut ovat pienet ja tuotto paras.
Seuraavaksi myyjän pitää päättää, kenelle metsänsä myy. Metsänhoitoyhdistyksen pakista löytyy oikea työkalu tähänkin.
– Ostajan tyyli katkoa puutavara on myyjälle tärkeä asia. Katkooko ostaja rungot niin, että syntyy mahdollisimman paljon tukkia ja vähän kuitupuuta? Metsänhoitoyhdistyksissä on tehty katkonnan seurantaa jo 15 vuotta, se on myyjien keskuudessa erittäin kysytty palvelu, Huupponen kertoo.
Myyntipäätökseen vaikuttaa moni muukin asia. Harkinnan arvoisia tekijöitä ovat esimerkiksi se, pitääkö omistajan teettää esiraivaus, paljonko metsästä maksetaan ennakkoon, milloin hakkuu tapahtuu, millaisia kustannuksia omistajalle koituu vaikkapa juurikäävän torjunnasta ja niin edelleen. Yhdistys myös hoitaa myynnin ja hakkuun valvonnan valtakirjalla, jos myyjä niin haluaa. Tätä avaimet käteen -puukauppapalvelua käyttää noin 45 prosenttia puunmyyjistä.
Puukaupan ohella myös metsätilakauppa käy nyt kuumana. Syynä ovat metsään sijoittavat sijoitusrahastot, jotka ovat kiinnostaneet sijoittajia. Kun sijoitusrahasto saa sijoituksia, sen on pakko ostaa metsää. Ilmiö on nostanut metsäpalstojen hintaa.
– Metsäpalstan myyjä voi olla varma, että tarjouksia tulee. Metsätilakauppaa käydään myös netissä, osoitteessa metsatilat.fi. Palstan myyminen voi olla järkevää, jos sellaisen saa vaikka perintönä eikä ole metsän omistamisesta kiinnostunut, Huupponen näkee.