Viimeaikaisiin majoitustilastoihin ja lentoliikennetilastoihin viitaten matkailussa on meneillään voimakas kasvuvaihe koko Suomessa ja erityisesti pohjoisilla alueilla. Tämän odotetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Myönteiset kehitysnäkymät perustuvat pitkälti kansainvälisen matkailukysynnän lisääntymiseen elpyvillä Venäjän markkinoilla ja kasvavilla Aasian markkinoilla.
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan matkailutieto -hankkeessa tiedusteltiin syksyllä 2017 Kalajoen, Kuusamon, Oulun, Pudasjärven, Hyrynsalmen, Puolangan ja Sotkamon paikallisilta matkailutoimijoilta kotimaisten ja kansainvälisten Tilastokeskuksen yöpymisten kasvutavoitteita sekä tavoiteltujen kansainvälisten matkailijoiden lähtömaita. Oulua lukuun ottamatta mainituissa paikkakunnissa on matkailukeskus, johon (matkailu)palvelut ovat kasautuneet alueelliseksi matkailuklusteriksi.
Tiedustelun tuloksena kotimaisissa matkailijoissa yöpymisvuorokausitavoitteet vaihtelevat kahden prosentin (Kuusamo) vuotuisesta kasvusta 25 prosenttiin (Pudasjärvi). Kansainvälisten matkailijoiden vuotuisten kasvutavoitteiden vaihteluväli on kahdeksasta prosentista (Oulu, Hyrynsalmi, Puolanka) 28 prosenttiin (Pudasjärvi, Sotkamo) Kuusamon tavoitteen ollessa 15 prosenttia.
Tutkimusalueiden yöpymisvuorokausitavoitteet ovat hieman suuremmat kuin Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa tai valtakunnantasolla. Pohjois-Pohjanmaalla tavoitellaan kotimaisissa yöpymisissä kahden prosentin vuotuista kasvua ja kansainvälisissä viittä prosenttia. Tavoiteluvut ovat samat kuin valtakunnantasolla. Kainuussa tavoitteena on kummassakin segmentissä viiden prosentin vuotuinen kasvu.
Yöpymisvuorokausitavoitteet voidaan muuntaa matkailun aluetalousennusteiksi Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan matkailutieto -hankkeessa luodulla ennuste- ja arviointimallilla. Mallin mukaan matkailutulossa vaihteluväli on kahden prosentin (Kuusamo, Oulu) vuotuisesta kasvusta seitsemään prosenttiin (Pudasjärvi). Matkailutyöllisyydessä vuotuiset kasvutavoitteet vaihtelevat kahdesta prosentista (Kuusamo, Oulu) kymmeneen prosenttiin (Hyrynsalmi, Puolanka).
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan keskeisten matkailupaikkakuntien paikallisten matkailutoimijoiden ilmoittamat kasvutavoitteet ovat siis suuremmat kuin maakunta- tai valtakunnantasolla. Erityisesti tämä koskee kansainvälistä matkailua. Tällä hetkellä kaikilla tarkastelualueilla on käynnissä kansainvälisen matkailun kehittämiseen tähtäävä hanke, ja hankkeiden kohdemaat ovat suurin piirtein samat. Tavoiteltujen kansainvälisten matkailijoiden lähtömaissa korostuvat lähialue (Venäjä), Keski-Eurooppa (painottuen Saksa) ja Aasia (Japani, Kiina). Kalajoella ja Oulussa nousevat esille lähialueista myös Norja ja Ruotsi.
On kuitenkin muistettava, että tavoitteet ovat tavoitteita, ennusteet ennusteita ja lopulta aika näyttää, kuinka tavoitteet ja ennusteet toteutuvat. Tavoitteita ja ennusteita voidaan jälkikäteen tarkastella ja analysoida seurannan avulla. Tämä on syytä pitää mielessä, sillä seurantaa hyödyntäen on mahdollista pohtia kehittämishankkeiden aluevaikutuksia. Kyseistä tietoa tarvitaan, jotta uudet hankkeet ovat entistä tuloksekkaampia. Hankkeet ovat osaksi oppimisprosessi.