Moneen pihaan ja portinpieleen istuttamalla istutettu komeakukkainen lupiini elää jännittäviä aikoja. Tuleeko maanomistaja tai talkoolainen hävittämään sitä vai saako se jatkaa sukuaan vielä pitkäänkin?
Pohjoisamerikkalaista perua oleva lupiini aggressiivisena leviäjänä köyhdyttää suomalaista alkuperäistä luonnonkasvillisuutta.
Kesäkuun alussa komealupiini lisättiin Suomen kansallisesti haitallisten vieraslajien luetteloon. Se merkitsee, että lajia ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.
Yhteiskunnan linjauksena on, että lupiinin voittokulku on pysäytettävä. Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa siihen on hyvät mahdollisuudet toisin kuin monin paikoin etelämpänä.
Koillismaalla lupiinia on vielä melko vähän. Esimerkiksi Kuusamon keskustan Tolpanniemessä ja Posion keskustan Ahosenniemessä kasvi komistaa tontin tai tiealueen reunaa siellä täällä.
Pihoilla kasvi niinkin pysyy aloillaan, mutta pihatien liittymistä ojanpenkkaan päässeenä lupiini voi levitä tehokkaasti, niin että oja on vuosi vuodelta pidemmästi kasvin vallassa.
Tolpanniemessä Kuusamossa kierros tuo eteen esimerkiksi omakotitalon, jonka pihaliittymässä ojassa on yksi lupiinipehko.
– Ei se ainakaan meille ole ollut riesana. Me ollaan asuttu tässä kymmenen vuotta, ja koko sen ajan on ollut vain tuo yksi kasvi. Pihan puolelle emme ole sitä välittäneet laittaa, sanoo Minna Suoraniemi.
– Minusta lupiini on nätti kukka.
Toisella puolella tietä on rivitalon aita, jonka juurella on maanmyötäisesti lupiinin lehtiä yli kymmenen metrin matkalla. Varret kasveista on niitetty.
Maa- ja kotitalousnaisten nyt viidennen kerran järjestämä maisematekokampanja kohdistaa teränsä vieraslajeihin. Kampanja haastaa torjuntatyöhön yksittäisiä ympäristötoimijoita, yhdistyksiä ja hankkeita.
Parhaista maisemateoista jaetaan maakunnallisia ja valtakunnallisia tunnustuksia. Kilpailuaika jatkuu syyskuun loppuun.
Kampanjaohjeissa neuvotaan tutustumaan lajeihin, kartoittamaan niitä, ryhtymään torjuntatoimiin ja levittämään tietoa.
Lupiinien tai muiden vieraslajien kitkeminen tai kaivaminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, vaan siihen tarvitaan maanomistajan lupa. Jos poistotalkoot mielii järjestää tienvarressa, on otettava ensin yhteys Liikenteen asiakaspalveluun.
Esimerkiksi Vuotungin maamiesseuran naisosasto ei ole vielä suunnitellut tempausta, jolla voisi osallistua kilpailuun. Lupiinia Vuotungin kulmilla ei vielä juuri olekaan. Touko-kesäkuun vaihteessa naisosasto järjesti roskakävelyn noin kymmenen kilometrin reitillä, ja sen varrella ei naisosaston sihteerin Maili Määtän käsityksen mukaan kasva lupiinia.
– Yhden mökkitien varrella sitä tiedän. Se on sinne tuotu muualta. Ja kun täältä mennään Kuusamon keskustaan, niin matkalla Määttälänvaaran jälkeen lupiinia on yhdessä paikassa, Määttä sanoo.