Pääkirjoitus
Kuusamon kaupungintalon työntekijät valittavat työhuoneittensa kylmyyttä. (KS 30.1) Kaupungintalo on yksi esimerkki kaupungin rakennuskannasta, jonka korjausvelka kasvaa.
Kuusamossa rakennettiin runsaasti julkisia rakennuksia 80-luvulla ja vielä 90-luvun alussakin. Kaupungintalo ja kirjasto ovat 80-luvun alkupuolelta. Samoihin aikoihin ajoittuva uimahallin avaaminen on syöpynyt kuusamolaisten kollektiiviseen muistiin. Halli veti avauspäivänään niin paljon väkeä, ettei uimaan juuri mahtunut, vain seisoskelemaan vedessä.
Liikuntakeskus ja jäähalli ovat molemmat 80-luvun lopulta, jolloin valtio vielä avokätisesti avusti liikuntapaikkojen rakentamisessa. Lama-aikakaan ei pysäyttänyt kaupungin investointeja. Torangin koulu on vuodelta 1992 ja Kuusamotalo vihittiin käyttöön muutama vuosi myöhemmin.
Kuusamon kaupungin omistuksessa on kiinteistöjä noin tuhannen keskikokoisen omakotitalon verran. Kiinteistöomaisuuden arvo on mittava, noin sata miljoonaa, mikä vastaa kaupungin yhden vuoden budjettia.
Kiinteistöjen ylläpito maksaa lähes seitsemän miljoonaa vuodessa, kun vuokratuloja saadaan vajaa kaksi miljoonaa. Korjauskulut ovat tällä hetkellä lähes miljoona euroa vuodessa. Korjauskulut kasvavat vääjäämättä, kun 80- ja 90-luvun rakennuskanta tulee kiihtyvällä tahdilla peruskorjausikään.
Korjausvelkaa on niin liikuntapaikoissa (uimahalli, jäähalli) kuin kouluissakin. Esimerkiksi 20 vuotta täyttävään Torangin kouluun ei ole tehty yhtään isompaa remonttia.
Kaupungin on järkevää luopua kaikista kiinteistöistä, jotka eivät ole ehdottoman välttämättömiä kaupungin ydintoiminnan tai elinkeinopolitiikan kannalta.
Jotta korjausvelkaa saadaan kirittyä kiinni, pitää laittaa kuosiinsa kaupungin juoksevat menot. Ilman käyttötalouden tasapainottamista ei kaupunki pysty investoimaan tulevaan.
Uudella valtuustolla riittää mietittävää käsillä olevassa taloustilanteessa.