Ko­rouo­man kä­vi­jä­mää­rien kasvu lisää pai­net­ta uusien tu­li­paik­ko­jen ra­ken­ta­mi­seen

Suunnittelija Pekka Veteläinen: Seuraamme tilannetta ja reagoimme tarpeen mukaan

Posion Korouoman kävijämäärät ovat kasvaneet rajusti, ja tulipaikkoja tarvittaisiin lisää.
Posion Korouoman kävijämäärät ovat kasvaneet rajusti, ja tulipaikkoja tarvittaisiin lisää.
Kuva: Posion matkailuyhdistys

Posion Korouoman kävijämäärien kasvu lisää painetta uoman pohjalle uusien tulipaikkojen rakentamiseen.

Korouomassa vierailee vuosittain yhä enenevissä määrin matkailijaryhmiä, jotka saapuvat paikalle linja-autolasteittain. Paikan kävijämäärät ovat kesän lisäksi kasvaneet huomattavasti myös talvella.

– Seuraamme tilannetta ja reagoimme tarpeen mukaan, suunnittelija Pekka Veteläinen Metsähallituksen luontopalveluista kertoo.

– Palveluvarustus ei vastaa kävijämäärien kasvua. Mitä enemmän kulkee porukkaa, sen enemmän on sanomista.

Kuusamon Oulangassa Pikku Karhunkierroksella Veteläisen mukaan jouduttiin kävijämäärien kasvun vuoksi rakentamaan lisää tulipaikkoja.

– Kun heinäkuussa Pikku Karhunkierroksella vilkkaimpina päivinä on jopa tuhannen ihmistä yhtä aikaa reitillä, niin tulipaikkoja ei vieläkään ole riittävästi.

– Korouomassa on uoman pohjalla kaksi laavua. Kun paikalle tulee kaksi-kolme linja-autollista matkailijoita yhtä aikaa, on selvää, etteivät tulipaikat silloin riitä.

Veteläisen mukaan ongelmana Korouomassa on ollut myös se, että matkanjärjestäjillä ei ole ollut oppaita riittävästi.

– Asiakkaat ovat liikkuneet yksikseen ja menneet jääputouksen alle, kun samaan aikaan siellä on ollut nousemassa jääkiipeilijoitä, joiden kengistä on tippunut jäätä alas.

– Kun kävijämäärät kasvavat, se on tietysti hyvä asia, ja positiivinen ongelma.

Korouoman kiinnostavuus on kasvanut varsinkin viime vuoden lopulla avatun uuden viisi kilometriä pitkän Koronjää -reitin myötä.

Rengasreitin varrelle osuu uoman parhaimmat nähtävyydet. Reitin varrella on myös laavu, jossa voi pysähtyä levähtämään ja vaikkapa syömään eväitä. Reitille on rakennettu kaksi siltaa Korojoen yli.

” Kun paikalle tulee kaksi-kolme linja-autollista matkailijoita yhtä aikaa, on selvää, etteivät tulipaikat silloin riitä.

Kanjoni syvimmillään 100-130 metriä

Korouoma syntyi kallioperän ruhjevyöhykkeeseen satoja miljoonia vuosia sitten.

Nykyisen muotonsa kanjoni sai jääkauden vaikutuksesta 10 500 vuotta sitten.

Syvimmillään kanjoni on Korouoman keskiosassa, noin 100-130 metriä.

Rotkolaakson pohjalla virtaa Korojoki.

Talvisin pystysuorille seinämille muodostuu paannejäätiköitä.

Viime vuoden lopulla avattiin uusi Viisi kilometriä pitkä Koronjää -reitti.

Mainos
Koillissanomien pelit

Pelaa Koillissanomien digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä