Jokainen vakavasti sairastunut muistaa, miltä tuntui kuulla sairaudesta ensimmäisen kerran.
Aluksi ihminen tyrmistyy. Hän ei voi käsittää, että sairaus osui juuri hänen kohdalleen. Tämä ei voi olla mahdollista, hän hokee itselleen. Osa purkaa järkytystään raivoamalla tai itkemällä. Jotkut lamaantuvat ja jatkavat robottimaisesti elämäänsä ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Pahimman ensi järkytyksen mentyä useimmille ihmiselle tulee suuri tarve puhua asiasta, tulla kuulluksi, tulla ymmärretyksi. Läheisten tuki on tietysti tärkeä. Sen lisäksi erittäin hyödylliseksi on osoittautunut vertaistuki.
Sairastumisesimerkillä on helppo perustella, miksi niin sanotun kolmannen sektorin työn on niin äärettömän tärkeää. Vertaistuki toimii tyypillisesti yhdistysten muodossa.
Kuusamon Sydänyhdistyksen puheenjohtaja Reijo Päiväniemi kiteytti hienosti, mistä vertaistuessa on kyse: Kun saa jutella ”naapurin isännän” kanssa siitä millaista on, mitä pitäisi tehdä ja miten tästä selvitään, mieli kevenee ja asiat selviävät. (KS 19.1.2012)
Kun ihminen kohtaa sairauden tai muun stressaavan elämäntilanteen, on tärkeää, ettei hän jää yksin.
Yhdistysten toiminta on tärkeää yhteiskunnan kannalta. Vertaistuella säästetään pitkä euro verrattuna siihen, että joka tilanteessa käytettäisiin ammattilaista, esimerkiksi psykologia tai vastaavaa. Ammattiavulle on aikansa ja paikkansa, mutta aina se ei ole tarpeen.
Koillismaalla toimii lukuisa joukko yhdistyksiä, jotka tekevät arvokasta vapaaehtoistyötä ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Terveydenhuollon saralta voi esimerkkeinä mainita muun muassa sydänyhdistyksen, hengitysliiton ja syöpäyhdistyksen. Ilman heidän panostaan julkinen terveydenhuolto olisi vielä paljon nykyistä ahtaammalla. Yhdistykset toimivat myös sairastuneiden edunvalvojina, viestinviejinä kunnan ja valtion suuntaan.
Yhdistysten tekemä työ kannattaa muistaa, kun päättäjät laativat kotikuntansa budjettia. Säästöjä hakiessa henkselit saattavat helposti lipsahtaa yhdistysten toiminta-avustuksien päälle.
Vanhan sanonnan mukaan euron kirvesmies tekee viiden euron vahingon. Sama pätee myös yhdistyksen avustuksiin. Euron säästö voi aiheuttaa satasen vahingon, jos yleishyödyllisen yhdistyksen toiminta kaatuu muutamien satasien tai tuhansienkin eurojen rahapulaan. Nämä säästöt tulevat yhteiskunnan maksettavaksi moninkertaisesti toista tietä. Yleishyödyllisten yhdistysten toimintaa kannattaa tukea jatkossakin.