Pääkirjoitus
Poliittiset puolueet ovat selvästi eri mieltä siitä, pitäisikö niin sanottu koskiensuojelulaki avata. Ennen muuta kristilliset ja keskusta näyttivät ajatukselle vihreää (KS 30.10.2014). Sen sijaan vihreät ja vasemmistoliitto ovat vastaan. Kokoomus ja sosiaalidemokraatit eivät ota asiaan selvää kantaa.
Koskiensuojelulaki säädettiin vuonna 1987 oululaisen sosiaalidemokraatin Matti Ahteen ollessa ympäristöministerinä. Eduskunta sisällytti lakiin Iijoen rakentamattoman osan.
Kysymys koskiensuojelulaista ja sen mahdollisesta avaamisesta nivoutuu Iijoen keskijuoksuun ja niin sanotun Kollajan voimalaitoksen ja Kollajan tekoaltaan mahdolliseen rakentamiseen, mitä PVO havittelee.
Koko koskiensuojelulain voimassaoloajan Kollajan voimalaitos ja allas ovat olleet esillä milloin enemmän, milloin vähemmän. Aina tavan takaa rakentaminen putkahtaa julkisuuteen eikä hanketta ole kaikissa piireissä unohdettu. Hanketta vastustavat pitävät rakentamisajatuksen esiin tuomista tuomittavana, koska laki sen kieltää.
Mikään ei ole kuitenkaan ehdotonta. Uudet eduskuntavaalit ovat nimittäin tulossa viimeistään ensi keväänä, jos sitä ennen ei päädytä ennenaikaisiin vaaleihin.
Kukaan ei vielä pysty sanomaan sitä, miten vaaleissa käy ja mitkä puolueet tulevat muodostamaan uuden hallituksen. Koillissanomien torstaisessa uutisessa muun muassa keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä totesi asian olevan niin ison, että todennäköisesti Kollajaa ainakin sivutaan hallitusohjelmaneuvotteluissa. Sosiaalidemokraattien Antti Rinne puolestaan vertasi koskiensuojelulain purkamista Pandoran lippaan avaamiseen. Eli voitaisiinko rakennuslupa antaa vain yhdelle kohteelle.
Koko valtakunnan näkökulmasta Kollajan altaan sähköntuotolla olisi vain hyvin minimaalinen merkitys. Alueellisesti energiataloudelliset vaikutukset olisivat luonnollisesti suurempia – mutta myös altaan haitalliset vaikutukset elinympäristöön ja luontoon.
Voi aiheellisesti kysyä onko järkevää avata koskiensuojelulaki uudelleen, mikä aiheuttaisi jälleen ilmiriidan.