Kuopiossa asuva Eljas Savola sanoo, että Kuusamon koskisota teki Reino Rinteestä luonnonsuojelijan. Paitsi sanan säilää käyttäen, mutta myös konkreettisiin taistelutoimiin pystyvänä hän kykeni pätevien apuvoimiensa avulla pelastamaan Kuusamon ainutlaatuiset kosket.
Maanmittausinsinööri Eljas Savola tuli Kuusamoon kesäkuun alussa vuonna 1951 isojakotyöhön. Reino Rinne oli perustanut Koillissanomat elokuussa 1950 eli vajaat vuosi ennen Savolan tuloa.
Isojaon edetessä tulivat Kuusamon kuuluisat kosket kaupanteon kohteiksi. Koillissanomat joutui alkuun lehden toimintaedellytysten takia myötäilemään yleistä käsitystä vesivoiman rakentamisen eduista Kuusamolle, Savola sanoo.
– Kun koskiosuuksien osto käynnistyi, asettui Koillissanomat yhteismyyntien kannalle. Kannanotto ei ollut juridisesti pätevä, koska yhteismetsälaki, johon vedottiin, ei koskenut yhteismetsäalueen vesiä. Tilakohtaisille koskikaupoille yhtiöt hakivat ja saivat erottamisoikeuden kiinnitykset, mitkä osoittivat erillisostojen olleen laillisia.
Kuusamon koskisodan alkaessa lähestyä ratkaisuaan 1950-luvun loppuun tultaessa olivat Reino Rinne ja Koillissanomat valinneet lopullisen paikkansa sotarintamassa ja asettuneet kaikin käytettävissä olevien keinoin vastustamaan Kuusamon koskien rakentamista, Savola toteaa.
– Helsingin Sanomat julkaisi huhtikuussa 1961 Reino Rinteen kirjoituksen ”Taistelu Kuusamosta” ja Rinteestä tuli itseoikeutettu suojelurintaman komentaja.
Lue lisää keskiviikon paperilehdestä