Pääkirjoitus
Taivalkosken Kostonjärven säännöstelypadolle on valmistunut kalatie. Kostonjärven venesataman tien alitse kulkeva kalatie on pituudeltaan 385 metriä. Jos ei Suomen pisin, niin pisimpiä. Putouskorkeutta on kaikkiaan viisi metriä.
Kalatien tarkoitus on auttaa ennen muuta taimenten kutuvaellusta Kostonjärveltä Kostonjoelle ja etenkin taimenen vaelluspoikasten syönnösvaellusta joelta järvelle, merilohenkin nousu voi tulevaisuudessa olla mahdollista tämän kalatien ansiosta.
Alkuperäisen suunnitelman mukaisesti kalatien toiminnan säätäminen ja sisäänajo tehdään ensi vuoden touko- ja kesäkuun aikana. Itse kalatien rakentamiseen kului aikaa vain kolmisen kuukautta.
Kostonjärven kalatien rakentaminen on toivottavasti vain alku ja lähtölaukaus koko Iijoen alueen kalateille. Kostonjärven ja Perämeren välisellä Iijoella on kaikkiaan viisi voimalaitosta, joihin voitaisiin rakentaa kalatie. Rahaa arvioidaan kuluvan kalatietä kohden 1-3 miljoonaa euroa.
Aikoinaan Iijoki oli Suomen kuuluisimpia lohijokia ja lohilla oli jokivarren asukkaille suuri merkitys. Kun voimalaitoksia ruvettiin rakentamaan joen alajuoksulle, lohien nousu luonnollisesti estyi eivätkä ne päässeet nousemaan enää kutualueilleen.
Alkuperäistä merilohen Iijoen geenikantaa on kuitenkin olemassa ja on mahdollista, että jokeen voitaisiin vielä palauttaa se takaisin. Se edellyttäisi tietenkin, että lohi pääsisi nousemaan voimalaitosten ohi.
Erityisesti Ruotsissa on moniin jokiin tehty kalateitä tai portaita ja nousevat lohikalat ovat oppineet käyttämään niitä. Miksei sama toistuisi myös Iijoella, jos niin halutaan.
Kalateiden rakentaminen voimalaitoksiin tulisi maksamaan toistakymmentä miljoonaa euroa. Ulkopuolista rahaa tarvitaan ja sitä on saatavilla. Ely-keskuksesta on luvattu, että rahoituksen saamiseksi aletaan tehdä lujasti töitä.
Tulevaisuudessa luonnonlohen arvostus tulee vääjäämättä nousemaan. Sen vuoksi investoinnit kalateiden rakentamiseen eivät mene hukkaan. On ruvettava päämäärätietoisesti töihin kalateiden saamiseksi voimaloihin.