Iijoen vesistön ensimmäisen kalatien rakentaminen on alkanut Taivalkoskella. Kostonjärven alapuoliselle Koston padolle nousee yksi Suomen pisimmistä kalateistä.
Kostonjärven kalatien kokonaispituus on 385 metriä. Kalatien luonnonmukainen osuus on noin 250 metriä, betoninen pystyrakokalatie 25 metriä ja suora kalatieuoma noin 110 metriä.
Seuraavana ovat vuorossa kalaportaat Iijoen alajuoksun viidelle voimalaitokselle. Lohi halutaan kautta rantain takaisin Iijokeen. Kostonjoen ja Iijoen säännöstelyä hoitava PVO-Vesivoima Oy suhtautuu myönteisesti meneillään oleviin vaelluskalojen palauttamishankkeisiin ja antaa sijaa kalateille voimalaitosrakenteissaan.
– Maksamme vanhaa velkaa, kun pyrimme palauttamaan Iijokeen merilohen kalaportaiden välityksellä. Esimerkiksi Taivalkoski tunnetaan pitkälti Iijoesta, joka on tärkeä kalavaltasuoni paikkakunnalla, linjasi kunnanjohtaja Jukka Mikkonen Koston padolla.
Kostonjärven kalatie on linjattu lähinnä sisävesien taimenille. Joen puolelle istutetaan uutena jyräväläistä kantaa ja järvenpuolella pysyy rautalampelainen. Merilohen nousu Kostolle saakka on epätodennäköistä tulevaisuudessa.
– Kalatien tarkoituksena on edesauttaa taimenien kutuvaellusta järveltä joelle ja taimenien syönnösvaellusta joelta Kostonjärvelle, jonka alapuolisella Kostonjoella on saatu palikat kohdalleen. Joella on hyvin pitkä kalaseuranta ja sille on saatu kunnostuksen avulla koskipinta-alaa lähes sata hehtaaria taimenille ja niiden poikasille, korosti Metsähallituksen eräsuunnittelija Pirkko-Liisa Luhta kalatien rakennustyömaalla.
– Kostonjoella on yhdeksän rauhoitusaluetta. Ne parantavat taimenen luonnonkudun onnistumista ja turvaavat poikasten kasvun vaellusikäisiksi, hän lisäsi.
Kaikkien Iijoen kalatiet -hankkeen rahoittaja- ja toteuttajatahojen pyyntönä on, että yleisen ja yhteisen edun vuoksi lohille annetaan lisääntymisrauha Iijoessa syys- ja lokakuun ajan pidättäytymällä verkkokalastuksesta. Tätä seikkaa painotettiin tiistaina Koston padolla.
Lue lisää keskiviikon Koillissanomista!