Kuluttajia johdetaan harhaan kotimaisilta kuulostavilla tuotenimillä, vaikka tuote on ulkomaista alkuperää. Illuusiota kotimaisuudesta rakennetaan myös pakkausten kuvituksilla ja mainonnalla.
Kuluttajaliiton elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemi kertoo, että huijatuksi tulemisen tunne on yksi yleisimmistä syistä, jonka vuoksi Kuluttajaliittoon ollaan yhteydessä. Marniemen mukaan harhaanjohtaminen on aiemmin ollut nykyistä räikeämpää.
– Edelleenkin löytyy yksittäisiä tuotteita, joissa tuotteen nimi viittaa kotimaisuuteen, vaikka näin ei ole, Marniemi sanoo.
Kuusamon Juuston kehitysjohtaja Jouko Manninen huomasi vastikään kaupassa, että Arlan Pohjanpoika-sulatejuustoa valmistetaan nykyään Tanskassa. Aiemmin Pohjanpoikaa valmistettiin Kuusamossa Juusto Kairan toimesta. Viime syksyn yrityskaupoissa Pohjanpoika-brändi jäi kuitenkin Arlalle.
Arla Ingmanin viestintäpäällikkö Outi Fagerlund vahvistaa Mannisen huomion. Fagerlund kuitenkin kiistää, että kuluttajia yritettäisiin johtaa harhaan.
– Pohjanpoika-sulatejuustojen pakkaus uudistui samalla kun tuotteen valmistusmaa vaihtui. Pakkauksissa kerrotaan näkyvästi, että tuote on uutuus, joten emme pyri johtamaan kuluttajia harhaan vaan kommunikoimaan muutoksesta, Fagerlund selventää.
Pohjanpoika-kermajuuston nimi puolestaan muuttui Natura kermajuustoksi valmistuksen loputtua Kuusamosta.
Manninen ei ota kantaa siihen, johtaako Arla kuluttajia harhaan, kun aiemmin suomalainen ja kuusamolainen sulatejuusto muuttuikin yhtäkkiä ulkomaiseksi.
– Pohjanpoika on heidän tuotemerkkinsä, ja on Arlan oma asia, miten he sitä käyttävät, Manninen kommentoi.
Alkuperämerkinnät eivät Kuluttajaliiton mielestä ole nykyisellään tarpeeksi hyvät. Kuluttajia kiinnostaa etenkin eläinperäisten tuotteiden alkuperä, sillä niihin liittyy myös eläinten hyvinvointi.
– Lihatuotteissa pettymys on kaikkein suurin, Marniemi huomauttaa.
Lue lisää tiistain Koillissanomista.
Elintarvikkeiden alkuperämerkinnät
Pakkauksessa täytyy ilmoittaa valmistajan, pakkaajan tai EU:ssa toimivan myyjän nimi ja osoite.
Tarkemmat tiedot alkuperästä täytyy ilmoittaa, jos sen ilmoittamatta jättäminen voi johtaa kuluttajaa harhaan todellisen alkuperän suhteen.
Ostajan ei pidä pystyä olettamaan elintarvikkeen olevan suomalaista alkuperää, jos se on valmistettu tai tuotu Suomeen muualta.
Valmistusmaa ei välttämättä tarkoita samaa kuin alkuperämaa.
Silloin kun elintarvike valmistetaan useista ainesosista, ovat valmistusmaa ja alkuperämaa sama asia.
Raaka-aineen alkuperämaa tulee ilmoittaa, jos sen puuttuminen voi harhaanjohtaa ostajaa.
Elintarvike ei muutu alkuperältään suomalaiseksi, jos raaka-aine on ulkomaista alkuperää ja valmistuskäsittely Suomessa on vähäistä.
Esimerkiksi Suomessa paistetun ulkomaisen leivän tai Suomessa pakatun ulkomaisen maidon alkuperä on ilmoitettava.