Sukupolvenvaihdos on kotiseututyön suurimpia haasteita lähivuosina. Miten saadaan kotiseutuyhdistysten vaalima kulttuuriperintö siirretyksi seuraavalle sukupolvelle, etteivät vanhat perinteet ja ymmärrys entisaikojen elämäntavasta painuisi unholaan.
– Talkoolaisten merkitys on seuran toiminnassa valtavan tärkeä. Ilman vapaaehtoisten panosta ei esimerkiksi Kuusamo-päiviä olisi mahdollista järjestää, 60 vuotta tänä vuonna täyttävän Kuusamo-Seuran puheenjohtaja Tuomo Törmänen kertoo.
Seuran näkyvintä ja suurinta vuosittaista tapahtumaa oli esimerkiksi viime kesänä toteuttamassa 50 talkoolaista.
– Se on monen päivän uurastus ja meillä on useita talkoolaisia, jotka ovat olleet vuosikymmeniä mukana. Heidän panostaan ei voi liikaa korostaa, Törmästä puheenjohtajana edeltänyt Helena Palosaari kiittelee.
Väestön ikääntymisen lisäksi muitakin haasteita kulttuuriperinnön säilyttämisessä löytyy.
– On panostettava kulttuuri- ja rakennetun ympäristön säilymiseen. Jälleenrakentamisen ajalle tyypilliset talot, joihin ei olisi tehty elintasosiipiä, alkavat pian olla harvinaisia. Näiden historiallinen merkitys pitäisi ymmärtää, Palosaari kertoo.
Kotiseututyö muuttuu. Tulee uusia välineitä, jotka mahdollistavat uudenlaisen tiedonkeruun ja pakottavat uudenlaiseen tiedonkeruuseen.
– Perinteisiä kirjeitä ei enää lähetetä, vaan kirjeenvaihto ja valokuvat ovat sähköisessä muodossa. Nämä häviävät, jos niitä ei erityisesti säilötä tulevaisuutta varten, Törmänen sanoo.
Lue lisää perjantain lehdestä.