n Koko maailma seurasi viikon alkaessa henkeään pidättäen, kuinka paljon pörssikurssit tipahtavat. Kriisin syynä on se, että kaksi maailmantalouden jättiläistä, Yhdysvallat ja EU, yskähtelevät yhtä aikaa. Suomessa viennin kasvu on lähes pysähtynyt.
Koillismaan aluetaloutta tarkasteltaessa hyvänä puolena on se, että ihmiset ovat velkaantuneet maltillisesti. Luottotappioita ei pankeille ole juuri kertynyt. Asiaa on edesauttanut alhainen korkotaso, jonka myötä lainanhoitokulut ovat pysyneet aisoissa.
Koillismaalla talouden suhdannevaihtelut ovat tyypillisesti loivia. Nousukaudella kasvua ei kartu suurten talousalueiden vauhtia, mutta taantumassa ei myöskään tulla yhtä jyrkästi alaspäin.
Koillismaalla asuntojen hinnat eivät yllä kasvukeskusten luokkaan, joten kotitalouksien velkaantuminen on näiltä osin ollut maltillista. Asuntolainojen koko jää turvallisiin mittasuhteisiin.
Vaikka mustia pilviä on alkanut kertyä talouden taivaalle, ei Koillismaalla ole akuuttia hätää. Suhdannebarometrin mukaan pohjoissuomalaisten luottamus omaan talouteensa on edelleen vahva. Taantuman ja laman synnyssä on paljon myös psykologiaa. Jos ihmiset luottavat taloudellisen tilanteensa säilyvän hyvänä, he myös kuluttavat normaalisti. Tällä on suuri merkitys niin aluetaloudessa kuin laajemmassakin mittakaavassa.
Paljon on nyt työllisyyden varassa. Parin vuoden takaisesta taantumasta selvittiin hämmästyttävin vähin vaurioin, koska yksityinen kulutus ja sen myötä muun muassa palvelualojen työllisyys pysyi hyvällä tasolla. Samaa sopii toivoa tälläkin kertaa.
Koillismaan talouden kivijaloista matkailu ja metsäteollisuus ovat suhdanneherkkiä. Matkailussa on havaittavissa syklien lyheneminen. Ihmiset eivät varaa lomiaan takavuosien malliin hyvissä ajoin etukäteen. Tämän päivän ilmiö matkailussa ovat niin sanotut ”walk-in” -asiakkaat. He tulla tupsahtavat hotellin aulaan kysymään huonetta. Matkailussakin tulevaisuuden ennakoiminen on entistä haastavampaa.
Talouden suhdannevaihtelut kuuluvat asiaan, mutta juuri nyt Suomi ei uutta taantumaa kaipaa. Vaikka julkisen talouden iso kuva näyttää hyvältä verrattuna moneen muuhun maahan, on esimerkiksi kuntakentällä suuria eroja.
Taantumaa seuraa verokertymän lasku, mikä olisi myrkkyä heikon talouden kunnille. Koillismaalla kunnista Taivalkosken talous on hyvässä kunnossa, Kuusamolla menee kohtalaisesti, mutta Posiolla on suuria haasteita taloutensa tasapainottamisessa.