Kuusamossa pyritään saamaan paikallista kalaa paremmin tarjolle ja kuluttajien käyttöön.
Useat yhteistyötahot etsivät keinoja, joilla ketju kotivesiltä aina lautasille saakka saataisiin toimivaksi.
Projektipäällikkö Vesa Nevanperä Koillis-Suomen Aikuiskoulutuksesta toteaa, että Kuusamossa on monia luonnonkalaresursseja, joita ei vielä ole saatu hyödynnettyä.
– Paikallinen kala on terveellistä ja ekologista ruokaa. Markkinat ja kulutus eivät kuitenkaan ole tähän saakka kunnolla kohdanneet.
Asian edistämiseksi on ideoitu eräänlainen vuosikello, jonka avulla selvitetään, minkälaisia kalasesonkeja on eri vuodenaikoina.
Vuosikellon sisärenkaalla ovat kalastajat ja jalostajat, joilla on tiedossa, mitä kaloja ja minkä verran on mahdollista pyytää. Vuosikellon ulkorenkaan puolestaan muodostavat kaupat, ravintolat, koulut ja matkailusektori, jotka voivat hyödyntää paikallisia tuotteita.
– Kalaa on kyllä monenlaista ja runsaasti saatavilla, kunhan vain löydetään helppo kanava logistiikkaan. Kaupat ja ravintolat haluavat nimenomaan paikallista luonnonkalaa.
Nevanperän mukaan Kuusamoon rakenteilla oleva Kalatalo helpottaa jo tilannetta, kun käyttöön saadaan suurempia määriä kalaa ja myös irtopakastettuja tuotteita.
mmattikalastaja Juha Korhonen näkisi mielellään lautasilla perinteisiä paikallisia kaloja.
– Yksi hyvä esimerkkikala on made, joka on meillä täysin alikalastettu ja jäänyt melkein unholaan. Tänne pitäisi luoda oma paikallinen madesesonki, sillä etelässä mateita pyydetään tammi-helmikuussa ja meillä taas maalis-huhtikuussa.
Korhosen mukaan mateesta saa hienoja kalaruokia ja sen mäti ja maksa ovat suuria herkkuja.
– Syksyllä puolestaan saadaan runsaasti isoja säyneitä ja esimerkiksi kylmäsavustettu säyne on älyttömän hyvää. Entisaikaan ihmiset arvostivat säynettä myös graavikalana. Säyne pitää pyytää kylmien vesien aikaan, jolloin sen lihan laatu on parempi.
Korhonen uskoo vuosikellon mahdollisuuksiin, kunhan myös kalanjalostajat ovat siinä vahvasti mukana.
– Esimerkiksi hauki on massakalana eli pihvien ja pullien raaka-aineena ihan parhaasta päästä. Sitä saadaan eniten keväällä, mutta jossakin määrin ympäri vuoden.
Ahvenesta voi Korhosen mukaan jalostaa melkein mitä vain.
– Suomustetun pikkuahvenen nahka on erittäin maukasta, kun kala haudutetaan tai paistetaan. Pikkuahven on hyvää myös kukkokalana ja savustettuna purkissa.
Citymarketin myymäläpäällikkö Jouni Pesonen sanoo, että kauppa möisi mielellään paikallista luonnonkalaa, jos sitä vain olisi enemmän tarjolla.
– Vain muikkua on tarjolla kiitettävästi. Sen sijaan tuoretta luonnonsiikaa ja ahventa kaivataan sekä kokonaisena että fileinä. Pikkusiikaa saadaan silloin tällöin, mutta isoa yli 600-grammaista luonnonsiikaa ei ole saatu vuosiin. Varsinkin turistit kyselevät sitä kovasti.
Pesosen mukaan tammi-maaliskuussa asiakkaat kyselevät paljon myös tuoretta madetta.
– Sitä ei saa juuri ollenkaan, ja jos saa, niin ainoastaan pieniä kaloja.
Paikallisen luonnonkalan sijasta markettien tiskeissä on tänä päivänä myynnissä muun muassa Norjasta tullutta puna-ahvenfilettä, Perämereltä pyydettyä silakkafilettä ja jopa Vietnamista saakka tuotua pangasiusfilettä.
Koillismaan Osuuskaupan kaupallinen johtaja Tuija Heikkinen on aivan samoilla linjoilla naapurinsa kanssa.
– Asiakkaat odottavat kovasti esimerkiksi madetta. Ottaisimme mielellään myyntiin myös haukea, jota ei kovin paljon meille tarjota. Samoin kysytään ahventa niin kokonaisena kuin fileenäkin.
Osuuskauppa on välillä ottanut kokeilumielessä suomustettua pannuahventa myyntiin S-marketeissa ja Heikkisen mukaan menekki on ollut hyvää.
– Kyllähän ihmiset ovat tottuneet syömään kalaa kotona jo pienenä. Ennen ajateltiin, että kaikki kuusamolaiset kalastavat itse, mutta tänä päivänä tilanne on aivan toinen. Kala on hyvää ruokaa ja myös lapset tykkäävät yleensä kalasta.