Ensi syksynä voimaan astuva uusi opetussuunnitelma muuttaa peruskoulujen arkea. Merkittäviä muutoksia tapahtuu muun muassa tiettyjen oppiaineiden tuntijaossa.
Yläkouluihin tulee yksi tunti viikossa lisää musiikkia ja alakouluihin saman verran kuvaamataitoa. Sekä ylä- että alakouluihin tulee yksi tunti viikossa lisää liikuntaa, kun taas uskonnon opetuksesta karsitaan saman verran. Yhteiskuntaopin opinnot alkavat jatkossa viidennen luokan sijaan jo neljännellä luokalla.
Kuusamon sivistystoimenjohtajan Erkki Hämäläisen mielestä suurin tuntijakoa koskeva muutos liittyy kuitenkin kieliopintoihin.
– Kieltenopetuksen painopistettä siirretään alemmille luokille. A1-kielestä eli käytännössä englannista siirtyy yksi tunti yläkoululta alakouluun. Ruotsinkielen opiskelu alkaa jatkossa jo kuudennella luokalla, mutta ruotsin kokonaistuntimäärä pysyy samana, Hämäläinen selvittää.
Ruotsinkielen alkaminen alakoulun puolella vaikuttaa oppilaiden lisäksi myös opettajiin. Jotta alakoulujen luokanopettajat saisivat edelleen keskittyä itselleen tutuimpien aineiden opettamiseen, Kuusamossa aloittaa syksyllä kiertävänä aineenopettajana ruotsinkielen opettaja. Hän opettaa toista kotimaista kieltä kyläkoulujen kuudesluokkalaisille.
Muutoksista huolimatta kunkin oppilaan lukuvuosikohtainen kokonaistuntimäärä pysyy ennallaan.
– Valtakunnan tasolla säännelty tuntimääräminimi oppilasta kohden on 221 tuntia. Meillä Kuusamossa annetaan opetusta 226 tuntia lukuvuodessa, sekä nyt että uuden opetussuunnitelman puitteissa. Minimiä enemmän opetusta annamme esimerkiksi matematiikassa, Hämäläinen kertoo.
Uudessa opetussuunnitelmassa ei muuteta oppiaineiden nimiä, mutta raja-aitoja vanhojen tuttujen aineiden välillä madalletaan tuntuvasti. Opetettavaksi tulee monialaisia oppimiskokonaisuuksia, jotka liittävät eri oppiaineet yhteen jonkin tietyn teeman ympärille.
Kun Nilon koululla harjoiteltiin monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamista viime talvena, harjoituksen kantavana teemana oli vesi.
– Vesi oli laaja-alainen kokonaisuus, jota oppilaat käsittelivät monin tavoin. Esimerkiksi biologiassa pohdittiin maailman vesivarojen riittävyyttä ja käsitöissä sitä, kuinka paljon erilaisten kankaiden valmistaminen vaatii vettä. Matematiikassa taas tutkittiin vedenkulutukseen liittyviä tilastoja, Nilon koulun rehtori Jaana Lifflander sanoo.
Oppiaineiden välisiä rajoja rikotaan myös siinä mielessä, että tiettyjä nykypäivänä tärkeitä taitoja kuten koodausta opetellaan jatkossa muiden aineiden lomassa.
– Tietotekniikkaa käytetään muutenkin tunneilla enemmän. Syksyllä lähdemme kehittämään kolmiportaista järjestelmää, jonka myötä järjestelmän alimmallakin tasolla olevilla opettajilla tulee olemaan vähintään kohtuulliset tietotekniset taidot, Hämäläinen toteaa.
Yksittäisistä oppiaineista kokonaisuuksiin
Uuden opetussuunnitelman mukaan perusopetuksen tavoitteena on kehittää oppilaiden laaja-alaista osaamista.
Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden, toimintakyvyn ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta.
Laaja-alaisen osaamisen kehittymiseksi kouluissa otetaan käyttöön seitsemän monialaista oppimiskokonaisuutta.
Monialaisia kokonaisuuksia opiskellaan keskittyen johonkin teemaan, jota käsitellään eri tavoin useissa eri oppiaineissa.
Monialaisia oppimiskokonaisuuksia ovat mm. itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, tieto- ja viestintäteknologian osaaminen sekä työelämätaidot ja yrittäjyys.
Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön vuosiluokkien 1-6 osalta 1.8.2016. Vuosiluokat 7-9 ottavat uuden opetussuunnitelman käyttöön porrastetusti vuosina 2017, 2018 ja 2019.
Myös esiopetuksen ja lukioiden opetussuunnitelmat uudistuvat ensi syksynä.
