Pääkirjoitus
Torangin koulu Kuusamossa viettää tällä viikolla 20-vuotisjuhlaansa. Koulu aloitti toimintansa vuoden 1993 alussa keskellä synkintä talouslamaa.
Koulun rakentamispäätös tehtiin, koska Kuusamon väkiluku oli kasvanut yhtä mittaa puolitoista vuosikymmentä. Väkimäärä oli lähtenyt uudelleen kasvuun 70-80-lukujen vaihteessa, kun suuret Ruotsiin muuton vuodet olivat ohi. Väki lisääntyi aina 90-luvun puoliväliin saakka, jolloin Kuusamossa oli yli 18 500 asukasta.
Väen uusi väheneminen Koillismaalla alkoi laman hellittäessä. Laman ote kirposi ensin Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa, jonne väkeä muutti työn perässä. Näihin päiviin asti jatkunut maaltamuutto on kohdellut Kuusamoa lempeämmin kuin useata muuta maaseutupaikkakuntaa, mutta silti väki on hiljalleen vähentynyt näihin päiviin saakka.
Torangin koulu rakennettiin aikana, jolloin ikäluokkaan syntyi lähes 300 lasta. Nilon ja Rukan yläkoulujen seinät pullistelivat oppilaista. Nyt ikäluokassaan syntyy lapsia noin sata vähemmän, mikä tietysti on näkynyt koulujen oppilasmäärissä. Tällä hetkellä ikäluokkien pieneneminen näyttää tasaantuneen. Lasten määrän väheneminen on johtanut kouluverkon karsimiseen.
Kuusamon kaupunki selvittää tämän vuoden aikana taajaman kouluratkaisut. Vaihtoehtoja on useita. Edessä voi olla Torangin ja Nilon yläasteiden yhdistäminen. Toinen mahdollisuus on tuoda Torangin koulurakennukseen osa alakoululaisista, esimerkiksi Kirkkokedon viides ja kuudesluokkalaiset. Silloin purkuun menisi Kirkkokedon koulun huonokuntoinen siipi.
Kouluasiat nostavat herkästi tunteet pintaan. Koulu on paljon muutakin kuin seinät. Se on henki, joka oppilaiden, opettajien ja koulun muun henkilökunnan keskuudessa vallitsee.
Koulujen kohtalo on ratkaistava huolellisen harkinnan jälkeen, tulevaisuutta silmällä pitäen ja lasten parasta ajatellen. Siinä riittää päättäjille pohdittavaa.