Pääkirjoitus
Ajatus Kuusamon keskustaajaman koulutarkastelusta ei ole syntynyt tyhjästä eikä turhaan. Tarpeen taustalla on oppilasmäärän väheneminen ja keskustan koulujen remonttitarpeet.
Yläkoulujen oppilasmäärä on ollut laskevalla käyrällä 90-luvulta alkaen. Lukuvuonna 1997-1998 Torangin ja Nilon yläasteilla oli yhteensä 747 oppilasta. Ennusteen mukaan oppilaita on kahden vuoden päästä (2015-2016) yhteensä 363. Sen jälkeen oppilasmäärä tasaantuu.
Aalto käy Kuusamon alakouluilta, joissa oppilasmäärän väheneminen on johtanut 12 kyläkoulun lakkautukseen 2000-luvulla. Oppilasmäärän lasku on ollut suurempi kuin mitä Torangin koulun oppilasmäärä on koskaan ollut.
Koulukeskustelua on käyty akselilla Nilo - Toranki - Kirkkoketo. Erilaisia vaihtoehtoja on puntaroitava huolella.
Yksi vaihtoehto on pitää tilanne ennallaan. Silloin jokainen koulu peruskorjattaisiin erikseen tarpeen mukaan ja lämmitettäviä seiniä olisi vähintään riittämiin. Pienten oppilasmäärien takia oppilaiden valinnaisaineiden valintamahdollisuudet kapenevat, kun ryhmiä ei saada kasaan. Opettajia kiertää koululta toiselle tuntien perässä, mutta kaikki säilyisi turvallisesti ennallaan.
Toinen vaihtoehto on hakea ongelmiin ratkaisua kouluja yhdistelemällä. Sivistystoimenjohtaja Erkki Hämäläinen on nostanut keskusteluun yläkoulujen yhdistämisen. Koska nilolaiset eivät mahdu Torankiin, on yläkoululaiset mahdutettava Nilolle, jossa tilaa riittää.
Torangin koulusta Hämäläinen kaavailee alakoulua, johon tulisi oppilaita ainakin Kirkkokedolta. Todennäköisesti pohdittavaksi tulee myös Sänkikankaan tilanne.
Koulurakennetta pohtivan työryhmän työ ei ole helppo, sillä muutokset koulumaailmassa herättävät aina suuria tunteita. Kaikista olemassa olevista vaihtoehdoista on syytä laatia mahdollisimman tarkat selvitykset päätöksenteon pohjaksi.
Jotta keskustelu ei jää junnaamaan paikalleen, olisi selvityksiä saatava ripeästi. Epävarmuus on ikävin olotila.