Ammattikoulujen opiskelijat ja henkilökunta ympäri maan osallistuivat mielenilmaukseen ammatillisen koulutuksen puolesta. Kainuun ammattiopiston Kuusamon yksikkö oli mukana yhtenä 41 mielenilmaukseen osallistuneesta oppilaitoksesta.
Kasvukeskusten ulkopuolella huolta aiheuttaa paitsi raha, myös ikäluokkien pieneneminen, mikä näkyy hakijamäärien vähenemisenä.
Kun raha vähenee, on entistä tarkemmin katsottava, mihin jäljelle jäävä summa käytetään. Kuusamossa on tarkoitus osaltaan säästää seinistä sulkemalla entisen kauppaoppilaitoksen tilat. Päätös on tilanteessa järkevä.
Lähiopetusta eli opettajan kanssa kasvotusten tapahtuvaa opetusta vähennetään. Toinen vaihtoehto olisi karsia opiskelijamäärää eli vähentää aloituspaikkoja.
Opetus- ja kulttuuriministeriössä on linjattu, että koulutuksessa on siirryttävä ”tarjontalähtöisyydestä kysyntälähtöisyyteen”. Suomennettuna tämä tarkoittaa, että koulutuksen on lähdettävä työelämän tarpeista. Ammatillisen koulutuksen putkesta olisi tultava ulos ammattilaisia, joiden työpanokselle on kysyntää. Opiskelijoita ei haluta kouluttaa ylen määrin aloille, joiden työllisyysnäkymät ovat heikot.
Kuusamossa lakkasi media-assistenttien koulutus juuri tästä syystä keväällä 2013.
Työttömäksi ei kannata kouluttaa, mutta vaikeutena on arvata, mitkä alat työllistävät 5-10 vuoden päästä. Oulun yliopistosta lakkautettiin 90-luvun lamassa rakennusinsinöörien koulutus. Kun rakentaminen jälleen piristyi, kävi ilmi, että osaajia on vaikea saada pohjoiseen.
Ministeriön tavoitteessa on hyvää se, että halutaan kuunnella elinkeinoelämän näkemys koulutustarpeista. On silti idealistinen ajatus, että kysyntä ja tarjonta saataisiin kokonaan kohtaamaan, sillä tilanne työmarkkinoilla muuttuu aina nopeammin kuin koulutustarjonta.
On tärkeää, että Kuusamossa ja Koillismaalla koulutetaan riittävä määrä osaajia. Metsä, matkailu ja hoitoalat ovat Koillismaan suurimpia työllistäjiä, joten näiden alojen koulutukseen on syytä panostaa.