Pääkirjoitus
Yhteishaku nuorten ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen on parhaillaan käynnissä ja päättyy 15. maaliskuuta. Koko maassa haettavien paikkojen määrä on vähentynyt viime vuodesta. Nuorille on nyt 86 100 paikkaa, mikä on 1 400 vähemmän kuin viime vuonna. Monet ammatilliset oppilaitokset ovat olleet kovasti tyytymättömiä aloituspaikkojen karsimisesta, mikä on ymmärrettävää. Jokainen oppilaitos haluaa tarjota alueellaan mahdollisimman kattavasti aloituspaikkoja nuorille.
Ajatus on hyvä, mutta samalla koulutuksen järjestävien tulee miettiä myös sitä, että koulutuksen tarjoaminen on oikeassa suhteessa työmarkkinoilla tarjolla oleviin työpaikkoihin. Hyvänä esimerkkinä tästä käy media-assistenttikoulutus. Jo muutamia vuosia on ollut tiedossa, ettei läheskään kaikille media-assistenttikoulutuksen saaneille ole tarjolla työtä. Nuorelle voi olla turhauttavaa opiskella alaa, josta tietää valmistuvansa työttömäksi.
Kainuun ammattiopiston Kuusamon yksikössä media-assistenttikoulutus loppuu kuluvaan kevääseen (KS 7.3.) Ratkaisu on varmaankin ollut tarkoin harkittu ja viisas, sillä koulutuksen tulee vastata alueensa työelämän kysyntään ja tarpeisiin. Tällä hetkellä Kuusamossa on eniten paikkoja haettavana merkonomin ja lähihoitajan koulutuksiin, joihin molempiin otetaan 20 peruskoulun päättävää. Lisäksi on kiintiöpaikkoja ylioppilaille. Hoiva-ala on tulevaisuuden ala, sillä väestön ikääntyessä hoitavia käsipareja tarvitaan entistäkin enemmän. Siksi koulutukseen panostaminen on ajankohtaista ja järkevää.
Kaon Kuusamon toimipaikassa on avoinna kaikkiaan 159 opiskelupaikkaa kahdeksalla eri alalla. Koulutuspaikkojen tarjonnan voi sanoa olevan hyvällä mallilla, sillä laskennallisesti jokaiselle kuusamolaiselle peruskoulun päättävälle löytyy jatko-opiskelupaikka kotikaupungista. Näin suoraviivaisesti opiskelupaikkojen täyttyminen ei kuitenkaan mene, sillä osa haluaa jatkaa peruskoulusta opiskelemaan eri paikkakunnalle valittuaan alan, jota kotipitäjässä ei ole tai halusta irtautua ja itsenäistyä kotioloistaan. Tärkeintä kuitenkin on, että nuori hakeutuu peruskoulun jälkeen opiskelemaan. Yhdenkään nuoren ei pitäisi jäädä peruskoulun jälkeen tyhjän päälle. Nuorisotakuusta huolimatta kouluttautumattoman on entistä vaikeampaa sijoittua työelämään, jossa monilla aloilla kilpaillaan vähenevistä työpaikoista.