Ensimmäinen koulupäivä Kuusamon lukiossa 3,5 vuotta sitten. Juuri lukio-opintonsa aloittanut, Kuusamon Penttilänvaarassa asuva Sonja Karjalainen tulee koululle puoli tuntia etuajassa, koulun käytävät ovat vielä tyhjillään ja tyttöä jännittää.
– Oli aivan kauhea jännitys päällä. Vähän tuntui samalta, kuin olis tullut yläasteelle ekaa kertaa, mutta ympäristö oli vaan jotenkin aikuismaisempi, näin ensimmäistä lukiopäiväänsä muistelee tänään ylioppilaaksi valmistuva kuusamolainen Sonja Karjalainen.
Jännitys kaikkosi pian, kaveripiiri kasvoi nopeasti ja taaksepäin katsottuna lukioaika on vierähtänyt hujauksessa.
– Tosi nopeasti aika on mennyt. Paljon on tapahtunut asioita ja hyviä muistoja lähtenyt matkaan. Olen nauranut lukioaikana enemmän kuin koskaan. Varmasti olisi koulun kirjastossa pitänyt olla monesti hiljempaa, mutta kavereiden kanssa on vaan ollut niin hauskaa ja hyvät jutut, Karjalainen hymyilee.
Karjalaisen koulupolku alkoi Kuolion koululta ja jatkui sieltä ensin Torangin ja sitten Nilon yläkoululle. Lukio-opinnot olivat lääkärin ammatista jo pienestä pitäen haaveilleelle nuorelle luonnollinen valinta.
– Yläasteella halusin pärjätä kaikissa opinnoissa tosi hyvin. Lukiossa vaatimukset kasvoivat ja piti vähän opetella, että kaikissa aineissa ei voi olla yhtä hyvä. Olen oppinut priorisoimaan ja panostamaan niihin aineisiin, jotka ovat minulle tärkeimpiä.
Vahvimmiksi aineiksiin ylioppilas luettelee biologian, fysiikan ja kemian sekä vieraat kielet, joista hän kirjoitti englannin, ruotsin sekä ranskan.
– Ylioppilaskokeiden tuloksiin olen tyytyväinen – tuli eetä ja ämmää, Karjalainen hymyilee.
Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia. Karjalaisen lukiotodistuksessa suoritettuja kursseja on 99.
– Niin moni aine kiinnosti ja halusin opiskella vähän kaikkea, niin pitkää matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa kuin kahta uutta kieltäkin. Kyllähän siinä kursseja kertyy ja sen takia opiskelu venyi 3,5 vuoteen.
Opiskelu oli välillä raskasta suuresta kurssimäärästä johtuen. Karjalainen kokee, että opiskelun aikatauluttaminen auttoi kuitenkin jaksamisessa.
– Toisaalta piti oppia kuuntelemaan omaa kroppaansa ja kunnioittamaan, mitä se viestii. Jos oli liian väsynyt, niin ei auttanut jatkaa lukemista, vaan silloin piti osata levätä.
Lukion hyvä ilmapiiri ja viihtyisyys saavat nuorelta kehuja.
– Vaikka kuinka olisi aamulla ollut väsynyt, niin koululle oli aina helppo ja mukava tulla.
Opiskelun vastapainona Karjalainen viettää aikaa kavereiden kanssa sekä urheilee.
– Koeviikon jälkeen käytiin monesti keilaamassa porukalla ja päästelemässä höyryjä. Mulla on myös oma koira, Kete, jonka kanssa tulee puuhattua.
Taekwondo on Karjalaiselle rakas laji, jota hän on harrastanut kymmenen vuotta. Veivätpä opiskelut sitten minne tahansa, toivoo Karjalainen voivansa jatkaa lajin parissa tulevaisuudessakin.
Tuleva talvi ja kevät kuluvat lääketieteellisen pääsykoekirjojen sekä valmennuskurssin parissa.
– Oulu on ykkösvaihtoehto, mutta muutamalle muullekin lääkispaikkakunnalle pitää hakea. Kilpailu opiskelupaikoista on kovaa, mutta haluan yrittää tosissani.
Kuusamossa valkolakin painaa päähänsä tänään keskiviikkona yhdeksän ja Posiolla kaksi uutta ylioppilasta.
Sonja Karjalainen juhlii saavutustaan yhdessä perheen, sukulaisten ja ystävien kesken.
– Äidin kanssa ollaan leivottu suklaamoussekakkuja, lohivoileipäkakkua ja kinkkupiirakoita ja tehty aurinkotomaattista makaronilaatikkoa. Semmoiset keskikokoiset juhlat on meille tulossa, ylioppilas iloitsee.
