”Kuinka moni esi­mer­kik­si tietää, että Kirk­ko­ke­dol­la kum­mit­te­lee?” – Kuu­sa­mon kult­tuu­ri­pe­rin­nös­tä ir­toai­si myös mat­kai­lul­le

Tiina Laine aloittaa Kuusamo-Seuran puheenjohtajana. Laine kutsuu matkailualaa hakemaan tuotteita kulttuuriperinnöstä.

Kuva: Riina Puurunen

Tiina Laineen eteisessä on sähkökaapin päällä ametisti. Pieni kivi kerää itseensä karkailevaa sähkön säteilyä, josta jotkut saavat allergisia oireita. Tiina Laineelle ongelmia aiheuttavat kasvit, ja nimenomaan muualla kuin Kuusamossa kasvavat kasvit.

Kuusamolainen kulttuuriantropologi muutti Oulusta takaisin Kuusamoon heti, kun sai opinnot valmiiksi jouluna 2015. Kuusamossa on hyvä hengittää. Heinänuhasta ei ole tietoakaan.

Kasveilla on osansa myös siinä miten Tiina Laine päätyi Kuusamo-Seuraan. Laine aloittaa seuran puheenjohtajana vuoden alussa.

– Menin opiskeluaikana mukaan Kuusamo-Seuran tapaamisiin ja historiapiiriin kyselemään, että tunnetteko tämän kasvin ja muistatteko miten sitä käytettiin.

Kasvien käyttöön Kuusamossa liittyvän perimätiedon keruu opetti muun muassa miten perunan raastetta käytettiin auringon polttaman ihon hoitoon ja että Kuusamossa rautalehden eli piharatamon lehdelle sylkäistiin nopeuttamaan haavan parantumista ja millaisen koivun tuhka tehosi syöpään. Tiina Laine kirjoitti aiheesta myös artikkelin Kuusamon kansanparannuspäivien Tietäjä iänikuinen -lehteen.

Tiina Laine on tavattu haastattelemassa myös muun muassa 20-luvulla syntyneiltä kuusamolaisilta millaista työtä he lapsena tekivät ja kyselemässä että tietääkö teistä rouvista joku missä Kuusamossa kummittelee.

– Esimerkiksi trulliperinne on ollut Kuusamossa vahva. Minunkin ukki on valvonut pääsiäisyöt pyssyn kanssa trullien varalta.

Kaikki mystiikkaan ja taikauskoon liittyvä menee nykyään ihmisiin kuin kuumille kiville, innostuu Laine. Hänellä on mahtava visio Kuusamon historian tallentamisesta.

– Kuusamo-Seurassa voimme yhdessä matkailualan yrittäjien kanssa miettiä miten paikallista kulttuuriperintöä voitaisiin hyödyntää yritystoiminnassa. Tuotteistamalla ja hyödyntämällä, eli että sillä saataisiin rahaa, perimätietoa saataisiin samalla kerättyä talteen.

Juuri kulttuuriperinnön tallentaminen on Laineelle sydämen asia. Kuusamo-Seurassa hän kokee missiokseen sen tuomisen nykysukupolville.

– Pitää yrittää saada meille nettisivut, mutta se mitä Kuusamosta oikeasti puuttuu on sisämuseo ja sähköinen arkisto, johon Kuusamon kulttuuriperintöä voisi tallettaa haastatteluina, artikkeleina, kuvina ja niin edelleen.

Aineistoista voisi sitten jalostaa esimerkiksi näyttelyitä, tutkimuksia ja matkailupalveluita.

– Kun oli seiskalla, koulusta lähdettiin opettaja Helena Palosaaren vetämälle kotiseutukierrokselle. Tykkäsin siitä kovasti, vaikka minulle tuli kauhea matkapahoinvointi. Tönin vieruskaveria, että kirjoita tuo ja tuo muistiin.

Kun ikätoverit haukkuivat Kuusamoa tylsäksi paikaksi, Tiina Lainetta kummastutti. Isän ja ukin vanavedessä Tiina oli tutustunut Kuusamon historiaan, mytologia ja folkloristi kiinnostivat.

– Tietäisittepä vaan miten mielenkiintoinen paikka Kuusamo on. Täällä on tapahtunut vaikka mitä. Kuinka moni esimerkiksi tietää, että Kirkkokedolla kummittelee?

Kirkkokedon pihassa oli kaivo, josta nousi pitkiä naisen hiuksia. Niiden uskottiin liittyvän salahautoihin, siunaamatta hautaamiseen ja rauhattomiin sieluihin.

Tämän ja monta muuta katoamisvaarassa olevaa tarinaa Laine haluaisi esille elävään sisämuseoon vanhaan lastensairaalaan Porkkatörmälle.

Seuraavassa hetkessä Tiina Laine puhuu jo kuusamolaisten, Akkalan saamelaisten ja vienankarjalaisten kulttuurikolmiosta, ja siitä miten se näkyy muun muassa kuusamolaisessa rakentamisessa. Talojen päädyissä kolmio on laudoitettu pystyyn, jos seinä on vaaka ja toisin päin tai on jopa eri materiaalista. Sitten pöydälle ilmestyykin jo lyijykynäpiirroksia jälleenrakennuskauden asumuksen sisustuksesta. Ne ovat syntyneet nopeasti perimätietoa kuunnellessa.

Tiina Laineen mielenkiinto hyppelee paikasta toiseen; japanilaisesta sarjakuvasta viilipyttyyn, kuntonyrkkeilystä jälleenrakennuskauteen ja norjalaisista peikkosaduista kysymykseen Kuka poltti Kuusamon?.

– Siksi antropologia sopii minulle todella hyvin. Kaikki on antropologiaa, kaikki missä ihmiset ovat vuorovaikutuksessa keskenään.

Kuusamo-Seura on saanut 31-vuotiaan puheenjohtajan, joka on kiinnostunut elämästä Kuusamossa.