Pääkirjoitus
On käsittämätöntä, että tehokas ja tasapuolinen kuljetustuki joutui lakkautettavien yritystukien listalle. Nykymuotoinen kuljetustuki lakkaa tämän vuoden lopussa, ja jos maan hallitus ei tuo muuta tilalle, ovat Pölkyn kaltaiset vientiyritykset vaikeuksissa. (KS 28.1.)
Kuljetustuen ideana on tasata välimatkoista aiheutuvaa kilpailuhaittaa kaukana vientisatamista sijaitseville yrityksille. Tuki ei siten vääristä kilpailua, kuten investointituet voivat pahimmillaan tehdä. On parempi tukea toiminnassa olevia, elinvoimaisia yrityksiä, kuin vääntää väkisin uutta. Kannettu vesi ei kaivossa pysy.
Tämän osoitti surullisen kuuluisaksi tulleen liimapalkkitehdas Arktosin toiminnan loppuminen Kemijärvellä. Arktos sai yksinään lähes seitsemän miljoonaa euroa investointitukea, kun koko maassa maksettiin kuljetustukea viisi miljoonaa.
Pohjoissuomalaisten yritysten kilpailukykyä ei pidä heikentää nyt, kun taloudelliset näkymät ovat muutenkin epävarmat. Kuljetustuen karsiminen osuu hankalasti samaan saumaan polttoaineiden verotuksen kiristymisen ja tulossa olevan rikkidirektiivin kanssa.
Rahtikustannusten osuus lopputuotteen hinnasta on Pölkyn kaltaisilla yrityksillä noin kolmannes. Esimerkiksi Keski- ja Etelä-Ruotsista rahti Keski-Eurooppaan maksaa alle puolet siitä, mitä se maksaa Kuusamosta. Ruotsissa valtio maksaa moninkertaista kuljetustukea Suomeen verrattuna.
Metsäteollisuuden menestyminen on edellytyksenä sille, että Suomi kykenee täyttämään ilmastovelvoitteensa uusiutuvan energiantuotannon osalta. Metsäteollisuus tuottaa noin 80 prosenttia Suomen bioenergiasta puunjalostuksen ohessa. Jalostukseen kelpaamattomalla puulla tuotetaan noin 20 prosenttia Suomen kokonaisenergiasta. Tämän luulisi puhuttelevan hallituksen vihersiipeä.
Pölkyn liimapalkkitehtaan avajaisissa viime syksynä vieraillut työministeri Lauri Ihalainen (sd) lupasi, että kuljetustuen tilalle kehitetään uutta. Hallituksen on syytä toimia ministerinsä lupauksen mukaisesti.