Pääkirjoitus
Rukan rakentaminen on edennyt sykleissä, joille tyypillisiä ovat olleet voimakkaat suhdannevaihtelut. Vaikka Rukan rakentaminen alkoi jo 50-luvulla, voimakkain laajenemisen aalto osui 80-luvun kuumiin vuosiin.
Meno oli villiä ja perimätiedon mukaan rakennuksille otettiin töihin kaikki vasaran nähneet, sillä ammattitaitoisesta työvoimasta oli pula. Ammattilaiset tienasivat, urakoitsijoilla pyyhki hyvin. Loma-asuntojen arvo kohosi pilviin.
Kun Suomi pysähtyi 90-luvun alussa, vaimeni vasaranpauke Rukalla kuin leikattuna. Suuri lama niitti hyvinvointia monella rintamalla. Asuntokupla puhkesi, yrityksiä kaatui, rakentajia jäi työttömäksi sankoin joukoin. Kärsimyksen kruunasi lainamarkkinoiden korkotaso, joka huiteli pahimmillaan 15 prosentin yläpuolella.
Valo alkoi sarastaa 90-luvun puolivälin jälkeen. Uutta nousi Rukalla kiivaasti varsinkin vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Ruka sai parkkihallinsa ja Rukan kylä sen myötä nykyisen muotonsa.
Rakentamisen sesonki tökkäsi maailmanlaajuiseen finanssikriisiin, jonka jälkimaininkeja Suomi potee edelleen. Rukalla päädyttiin tilanteeseen, jossa matkailijamäärä on kasvanut maltillisesti viime vuosinakin, mutta uutta majoituskapasiteettia on rakennettu niin paljon, ettei uudelle ole juurikaan sijaa.
Pohjois-Suomessa rakentamisessa ollaan menty kolme vuotta selvästi alaspäin (KS 5.11). Kuusamossa ja Rukalla ei pikaista käännettä uudisrakentamiseen ole näköpiirissä.
Uudiskohteista ovat loppusuoralla Ski Bistro, vanhusten palveluyksikkö ja Sotka. Taivalkoskella on terveyskeskuksen työmaa. Rukan jätevesipuhdistamon rakentaminen alkanee ensi keväänä.
Uudisrakentamisen ollessa vaisua on patisteltava liikkeelle välttämätöntä korjausrakentamista, kuten Kuusamon uimahallin remontti. Vielä pitää keksiä, millä porkkanalla yksityinen korjausrakentaminen saadaan liikkeelle. Kohteita olisi riittämiin.