Kunnat kokevat historiansa suurimman mullistuksen sote-uudistuksessa, jos sellainen saadaan aikaiseksi. Koillismaan kuntien budjeteista perusturva kattaa reilu puolet, ja jopa 70 prosenttia. Tämä raha häipyy perustettavan sote-alueen kassaan.
Tavoitteena on, että uudet sote-alueet aloittavat 2019. On syytä pohtia, mitä silloin tapahtuu kunnanvaltuustoille ja mikä niiden rooli on jatkossa.
Rahan mukana valtuustoilta katoaa roppakaupalla valtaa. Valtuustot eivät jatkossa päätä terveyskeskuksista, vanhushuollosta ja vastaavista asioista, jotka ovat olleet kunnallisen päätöksenteon kovinta ydintä.
Esimerkiksi käy Kuusamoa takavuosina kuohuttanut keskustelu synnytysosaston säilyttämisestä. Jos sote-alue olisi ollut tuolloin olemassa, keskustelu olisi käyty sote-valtuustossa Oulussa.
Sote-uudistus on sanana tylsä ja asiana kansalaisille vielä kaukainen. Sen vaikutukset ovat suuret ja moninaiset, mutta realisoituvat kansalaisille ja luottamushenkilöille myöhemmin.
Valtuustolle jää edelleen tärkeitä asioita päätettäväksi. Niitä ovat koulutus, päivähoito, julkinen rakentaminen, maankäyttö ja elinkeinopolitiikka. Kuusamossa muutos tarkoittaa, että yhdyskuntatekniikka sekä koulutus- ja sivistystoimi jatkavat näillä näkymin entisellään.
Kun isojen lautakuntien määrä vähenee kolmesta kahteen, on syytä tarkastella, tarvitaanko luottamushenkilöitä entistä määrää. Kuntalaki antaa mahdollisuuden vähentää valtuutettujen määrää kaikissa Koillismaan kunnissa.
Kuusamossa valtuutettuja on 43, kun niitä minimissään voisi olla 27. Näin raju pudotus ei ole aiheellinen. Nykyisessä perusturvalautakunnassa on jäsenenä kuusi varsinaista valtuutettua. Voisiko valtuutettuja olla jatkossa kenties tämän verran vähemmän?
Jos valtuutettujen määrää vähennetään, helpottaisi se puolueiden ehdokasasettelua. Ehdokkaiden enimmäismäärä on sidoksissa valtuuston kokoon. Nykyisellään puolueilla on suuria vaikeuksia saada täysiä listoja vaaleihin.