Vastikään saadut joululahjat myydään Suomessa salassa. Peräti 85 prosenttia suomalaisista ei kerro lahjan antajalle, jos kauppaa saamansa lahjan joulun jälkeen eteenpäin. Se johtuu käytöskoodista; 40 prosenttia suomalaisista ei ole edes yrittänyt myydä joululahjoja joulun jälkeen, koska kokee saatujen lahjojen myymisen tökeröksi. Yli joka neljäs tuntisi itsensä syylliseksi. Tämä tarkoittaa, että ylimääräistä tavaraa sullotaan valtavasti nurkkiin pyörimään. 35 prosenttia suomalaisista lykkääkin ei-toivotut joululahjat varastoon. Tilannetta helpottaa, että moraalinen ongelma kytkeytyy nimenomaan rahanvaihtoon. 53 prosenttia voi kyllä lahjoittaa ei-toivotun joululahjan toisaalle. Tavaraa kyllä kertyy joka joulu, sillä liki 30 prosenttia kuluttaa nyt joululahjoihin 101–200 euroa. Tiedot selviävät Tori.fi:n marraskuussa toteuttaman kyselytutkimuksen vastauksista. Kyselytutkimus keräsi 2629 vastaajaa.
Peräti 85 prosenttia suomalaisista ei kerro lahjan antajalle, jos myy saamansa lahjan joulun jälkeen eteenpäin. Salailu johtuu pitkälti toisen ajatteluun liittyvistä uskomuksista. 40 prosenttia suomalaisista ei ole edes yrittänyt myydä saamiaan joululahjoja joulun jälkeen, koska kokee kauppaamisen tökeröksi. Yli joka neljäs tuntisi itsensä syylliseksi, jos myisi vastikään saamansa joululahjan. Joka viidettä hävettäisi.
– Ajatusmalli on varmasti kaikille tuttu. Eihän toisen vaivalla ja sydämellä hankkimaa lahjaa kukaan halua myydä. Mutta iso osa lahjoista ei vaivannäöstä huolimatta ihan osu. Osa ei mahdu päälle, osa ei istu sisustukseen, osa ei muuten vain miellytä. Sellaiset jäävät herkästi pyörimään nurkkiin ja päätyvät lopulta roskiin. Ja se on kestävän kuluttamisen ja ympäristötietoisuuden kannalta ongelma. Peräti 35 prosenttia suomalaisista lykkää ei-toivotut joululahjat vain varastoon, Tori.fi:n markkinapaikkajohtaja Timo Huhtamäki kertoo.
– Jos lahjaksi saatu paita ei sovi tai kirja on jo luettu, sen voisi kaupata eteenpäin ja niin tavaran tuottaminen tulisi hyödynnettyä. Jokainen tavara kun on jollekulle mieluisa, Huhtamäki sanoo.
Rahasta joululahjojen myyminen ei ole kiinni, sillä vain seitsemän prosenttia sanoo, että tuoreen joululahjan myymisessä tekisivät tienestit iloisiksi ja vain 5 prosenttia on myynyt joululahjoja eteenpäin rahan vuoksi.
– Moraalinen ongelma liittyy nimenomaisesti toiselta saadulla lahjalla rahan tienaamiseen. Kestävän ajattelun kannalta tavalla ei ole niin merkitystä. Tärkeintä, että tavara päätyy hyvään kotiin, Huhtamäki toteaa.
Vähittäiskaupat tarjoavat joulumyynnissään innokkaasti mahdollisuutta vaihtaa tuote tarvittaessa ostamisen jälkeen kuittia vastaan toiseen tuotteeseen. Harva kuitenkin hyödyntää tuota mahdollisuutta. Vain 15 prosenttia käy kaupassa vaihtamassa toiseen tuotteeseen. Ainoastaan viisi prosenttia palauttaa lahjansa liikkeeseen.
Liki 30 prosenttia suomalaisista kuluttaa tänä jouluna joululahjoihin 101–200 euroa. Viidennes kuluttaa 51–100 euroa. Kuusi prosenttia kuluttaa peräti 401–500 euroa.
– Suomalaiset kuluttivat Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna jouluun yhteensä noin 890 miljoonaa euroa. Tuossa on toki mukana lahjojen lisäksi myös esimerkiksi ruoat ja matkustus, mutta summa tulee siis kaupan alan myynnin kuukausikeskiarvon päälle. Vähittäiskaupan joulukuun liikevaihto oli viime vuonna noin 26 prosenttia koko vuoden kuukausikeskiarvoa suurempaa., Huhtamäki ynnää.
Torin verkkosivustolla vierailtiin tänä vuonna jo tammikuu–marraskuun aikana noin 300 miljoonaa kertaa, mikä on 30 miljoonaa vierailua koko viime vuotta enemmän.