Satavuotias Suomi on viime vuodet kulkenut pitkin haasteellisia maastoja. Vaivihkaa vuosien aikana maamme lipui polulta sen vierelle. Oliko syynä liukas reitti vai hämärtyikö polku näkymättömiin? Joka tapauksessa kompassin neulakin tuntui pyörivän summittaisesti, kun suunta ei ollut selvillä.
Viime vuosina sitten on pyritty takaisin polulle. Tehtävä ei ole ollut helppo. Kivinen maasto on vaatinut voimia koko kansalta, mutta niin vain reitti näyttää löytyneen ja toinen jalka on jo polun puolella. Työtä silti vielä riittää, jotta jokainen saadaan mukaan polulle.
Takaisin polulle tulisikin saada koko Suomi maaseutuineen ja kaupunkeineen – koko Suomi-neito maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Kaupungit ja maaseutu elävät symbioosissa; kumpikin tarvitsee toistaan menestyäkseen. Poliittisten toimijoiden tehtävänä onkin varmistaa, että alueiden yhteiselo on toisiaan tukevaa, eivätkä minkään osan vaikeudet kasva jarruksi kehitykselle.
Jokaisella ihmisellä on oikeus valita asuinpaikkansa.
Työ kuitenkin kaipaa tekijöitä, jolloin esimerkiksi eri alueiden vahvuuksien profiloimisella, verotuksella sekä työpaikkojen alueellistamisella voidaan säilyttää tasapaino eri alueiden välillä. Työn tuleekin olla houkuttelevaa. Elinkeinojen murros aiheuttaa haasteita kaikkialla, mutta tarjoaa myös suuria mahdollisuuksia, mikäli kyky vastata kansalaisten uudelleenkoulutukseen sekä koko maan tietoliikenneyhteydet ovat kunnossa.
Polulle tulisi saada myös jokainen kansalainen. Erityisesti se tarkoittaa sitä pienintä ja heikointa, jolla omat voimat eivät riitä kulkemiseen. Silloin tarvitaan konkreettista tukea ja huolenpitäjää. Tukea tarvitaan siihen saakka, kunnes omat jalat kantavat. Kun tähän tilanteeseen päästään, on kunkin vuoro pitää huolta itsestään ja läheisistään voimavarojensa mukaisesti.
Samalla on tärkeää panostaa ennaltaehkäisevään työhön. Siihen, että tuki kohtaisi tarvitsijansa jo ennen kuin todellista tuen tarvetta ilmenee. Pidetään jokainen mukana ja kaverista huoli.
Polun suunta tulisi osoittaa myös tulevaisuuden Suomelle. Toisaalta tämä tarkoittaa erityistä panostamista lapsiperheisiin sekä koulutukseen. Turvallinen elämänpolun alku, laadukas koulutaival yksilöllisellä tuella sekä mahdollisuus haluamiinsa jatko-opintoihin lähtökohdista riippumatta luovat pohjan jokaisen kansalaisen elämälle. Innovatiiviset, monipuoliset osaajat vuorollaan vetävät ja työntävät tätä maata eteenpäin.
Toisaalta tulevaisuuden Suomi tarvitsee myös luonnon vaalimista ja kestävää käyttöä. Luonnonvaroilla, niin fyysisillä kuin henkisilläkin, on nyt ja tulevaisuudessa suuri rooli maallemme. Niiden hyödyntäminen vaatii malttia sekä elinkeinojen sopuisaa rinnakkaiseloa, jotta tulevaisuuden reitti pysyy selkeänä.
Pian polku on taas jalkojemme alla. Sen jälkeen pidetään yhdessä suunta selkeänä. Olethan mukana?
