Pääkirjoitus
Taivalkoski ja Posio kuuluvat niiden kuntien joukkoon, jotka vastasivat valtionvarainministeriölle, etteivät esitä selvityskumppaneita kuntaliitosta varten. Helsingin Sanomien tekemän selvityksen mukaan tällaisia kapinakuntia on Suomen 320 kunnasta noin viisikymmentä (HS 3.12).
Taivalkoski ilmoitti, ettei se aio neuvotella liitoksesta, eikä liittyä mihinkään toiseen kuntaan. Posiolla kunnanhallitus muotoili kannan, jonka mukaan ensin on saatava selvyys sote-uudistuksen sisällöstä, minkä jälkeen on vasta voidaan ottaa kantaa mahdolliseen kuntaliitokseen.
Sallan ensisijainen vaihtoehto on kunnallinen itsenäisyys, mutta esitti toisena vaihtoehtona selvitysaluetta, johon kuuluvat lisäksi Kemijärvi, Pelkosenniemi, Savukoski, Posio ja Kuusamo.
Kuusamo on valmis selvittämään yhdistymistä Taivalkosken, Posion ja Sallan kanssa, mutta Kuusamossa tiedetään hyvin, ettei naapurikunnissa liiemmin ole neuvotteluhalukkuutta.
Taivalkosken kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Käsmä arvioi marraskuussa, ettei kuntaliitosselvityksestä kieltäytymisellä ole seuraamuksia.
Lain mukaan ministeriö voi määrätä kunnille erityisen kuntajakoselvityksen. Valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Anu Hernesmaa sanoi Hesarin haastattelussa, että tarve arvioidaan aina tapauskohtaisesti, eikä erityisselvitystä määrätä kapinakunnille automaattisesti.
Valtiovallan on syytä tehdä ratkaisunsa pian, sillä muuten kunnat jäävät halvauksen tilaan odottamaan tulevaa, ja siihen ei ole varaa.
Kävi sote- ja kuntauudistuksille miten hyvänsä, ovat Koillismaan ja Itä-Lapin kunnat silti suuren murroksen edessä. On realismia arvata, että valtionosuuksien leikkaus jatkuu.
Jos alueen nykyinen palvelutaso halutaan säilyttää, on verotulot saatava kasvuun. Tähän on nyt totinen yritys. Kuusamo on asettanut tavoitteekseen tuhannen uuden työpaikan luomisen vuoteen 2021 mennessä. Taivalkoski ja Posio edistävät aktiivisesti Mustavaaran kaivoksen avautumista, ja Salla katsoo itään.